Voi kyllä!

Hei,

aattelin vain kertoa että neljäs kerta toden sanoi. PSYA170LPK sai hyväksytyn arvosanan. :)

Terkuin,
-Sanna-

Taas syttyy valot tuhannet...

Hei, ja rauhallista kolmannen adventtisunnuntain iltaa!

Viikko on valunut sormien välistä nopeammin kuin sanonnan hiekka tiimalasissa. Lukemispäiväkirja geropsykologiasta on koneella valmiina, verkkotehtävän aineistoja olen tulostanut hieman lisää ja aloittanut asiaan kuuluvan ranskalaiset viivat -hässäkän. Suurin hankaluus on että aineisto tuntuu hetkittäin karkaavan käsistä: lähdeluettelon linkin takaa löytyy toinen linkki, joka taas johtaa edelleen, ja sieltä sitten löytyy taas jotain mukavaa klikattavaa.

Näin siis yleensä. Tällä kertaa olen pyrkinyt (ainakin vielä) pysyttelemään kohtuudessa. Jos tuntuu tehtävän edetessä jossain vaiheessa siltä ettei leivälle tule tarpeeksi päällisiä, niin katson vasta sitten uudemman kerran annettuja lähdesivustoja. Turha kerätä aineistoa pelkästään aineiston takia - vaikka sillä keinoin olo alkaa tuntua tooosi tehokkaalta. Valitettavasti se vain vie aikaa ja huomiota pois itse asiasta.

Aiemmista verkkotehtävistä viisastuneena olen myös saman tien kopioinut osoiterivin erilliseen word-dokumenttiin, ja numeroinut osoitteet sekä tulostamani sivun saman tien. Eipä tarvitse sitten miettiä, että mistäs osasta internetin ihmemaata tämä nyt sitten tulikaan kaivettua... Helpottaa elämää, varsinkin kun monissa lähteissä otsikkorivi on niin mittava ettei se tulostu paperin yläreunaan kuin osittain.

Ihan vielä ei ole joulu, mutta siitä huolimatta voi kuunnella Hauli Brosia.

-Sanna-

Odottavan aika on pitkä, sanotaan...

Hei,

kognitiivisen psykologian kestotehtävä tuli viimeinkin lähetettyä neljännen kerran, kera muutaman uuden sivun ja - yllätys, yllätys - uudistetulla käsitekartalla varustettuna. Nyt vaan sitten taas odotellaan ja syödään kynsiä.

Vaan jotta ei tulisi liikaa mietittyä miten tällä kertaa käy, lienee viisasta koota itsensä ja kirjoittaa valmiiksi geropsykologian lukemispäiväkirja. Siihenkin oli jollakin lapulla käsitekarttaluonnos olemassa, mutta missä paperi? Löytyy ehkä joulusiivouksen yhteydessä, tai sitten ei. Etsintöjen seurauksena löysin kyllä geropsykologian syventävää verkkotehtävää varten tulostamani artikkelit. Ne on nyt silmäilty läpi, täytyy lueskella vielä paria nettilähdettä ennen kirjallisia suoritteita.

Jos kohta lukemispäiväkirjat tuottavatkin hetkittäin tuskaa, niin verkkotehtäviin olen kehittänyt syvän intohimon. Ehdotonta parhautta on, ettei tarvitse metsästää kirjoja maailmalta vaan periaatteessa kaikki tarvittava aineisto on aina saatavilla. Suosittelen kokeilemaan, mikäli tämä suoritustapa on jäänyt tuntemattomaksi.

Toisen adventtisunnuntain kynnyksellä kannattaa muistaa, että joulu tulee vaikka komerot jäisivätkin siivoamatta.

Terveisin

-Sanna-

Taudin syvin olemus

Hei,

se on taas syksyn mahatautiepidemioiden aika. Nuorimmainen antoi ylen viime viikolla torstain ja perjantain välisenä yönä ja lämpöili perjantain. Keskimmäinen oli oksennellut viikonloppuna isänsä luona, ja minä kaiken huipuksi keskiviikon vastaisena yönä harrastin kuusi tuntia posliininpalvontaa yhteen menoon. Keskiviikkoaamuna jaksoi nippanappa kahden oksennuksen välillä viedä lapset kouluun ja sen jälkeen soittaa töihin että sori ei kykene... Sitten tulikin nukuttua iltaseitsemään, paria pakollista herätystä lukuun ottamatta (niinkus että se nuorimmainen piti hakea hoidosta ja käydä maitokaupassa ja muutama muu ihan pakollinen hommeli). Lapset pärjäsivät sangen kiitettävästi lähes omillaan, on ne ihania. Kannattaa muuten pitää varalta urheilujuomapussia kaapissa, on mahataudissa verrattoman paljon parempaa kuin se perinteinen keltainen jaffa.

Tänään on iltapäivästä alkaen jo tuntunut siltä että elämä voittaa, ja raakatekstiä on tullut vajaan sivun verran (ei kuulosta paljolta, mutta on se ollut sellainen tuskien taival että ei tosikaan). Jos siihen huomisillan aikana ehtisi vielä saada hiukan lisää, ja pääsisi työstämään sitten lukemispäiväkirjaa vol.4 kokonaisuutena.
Muistan taatusti ilmoittaa heti kun saan tuotokseni maailmalle, ja vielä varmemmin jos se joskus saa vielä jonkin arvosanankin. =)

Pöpötöntä loppukuuta!

-Sanna-

Kukaan nähnyt joutilasta motivaatiota?

Niin,

kun tältä nimittäin on semmoinen päässyt piiloutumaan. Kognitiivisen psykologian lukemispäiväkirja teki taannoin comebackin, ja mieli teki hyppiä tasajalkaa - ei ihan ilosta kumminkaan. Edelliseen verrattuna edistystä oli kuitenkin kuulemma tapahtunut ja lisää kehityskelpoisuutta havaittavissa. Aion siis lukea sen opuksen vielä kerran uusiksi, ehkä ymmärrän tällä kertaa missä kohden meni metsään. Se on selkävoitto tai ei mitään!

Tieteellisen toiminnan perusteiden kirjallisuutta olen varovasti silmäillyt, ajattelin ensin lukea suomenkielisen version jotta saan asiaa avatuksi. Filosofia on nimittäin täysin uusi tuttavuus: ei siksi, etteikö se olisi kiinnostavaa vaan siksi, ettei se aikoinaan kuulunut maalaiskuntamme lukion ainevalikoimaan. Uutta kivaa siis tiedossa. :D

Viikonloppua odotellessa otetaas taas...

-Sanna-

Kadonnutta aikaa etsimässä

Havahduin huomaamaan kuinka pari viikkoa on jotenkin ihmeellisesti vain kulunut johonkin. Ihan kohta on marraskuu, ja aika viritellä ulkovaloja.

Opinnolliselta kannalta katsottuna edistys on ollut olematonta. Geropsykologian lukemispäiväkirjaan on tullut muutama sivu lisää ns. vuodatusta jonka pohjalta onkin sitten hyvä joskus (paljon) myöhemmin lähteä pohtimaan sellaista hallitumpaa kokonaisuutta. Niin, ja tulin ilmoittautuneeksi Tieteellisen toiminnan perusteet -kurssille, koska sen aikataulu tuntui sopivan hyvin meikäläisen mentaliteetille: kokonainen vuosi aikaa työstää kolmea opintopistettä, eli aikaa on ylenpalttisesti - jättää tehtävä sitten viime hetkellä.

On minulla toki ollut yksi hyväkin syy jättää puurtaminen vähemmälle: luin Juha Hakalan kirjan Pakattu aika. Aloittaessani en tiennyt mitä teokselta odottaa, ja ensimmäiset sata sivua menivätkin odotellessa että joko se asia kohta alkaa... Ja missä ihmeessä ovat lähdeviitteet? Tässä vaiheessa syttyi oivallus, ja varsinkin viimeiset kuutisenkymmentä sivua hihittelin sitten itsekseni. Vaikeaa asennoitua professoriin joka ei kirjoita kuivakkaan asiallisia. Kaikkinensa kirja, jota sen näennäisestä kepeydestä huolimatta ei parane lukea ahmimalla, vaan pieninä paloina jotta asioita ehtii pureskella kunnolla. Suosittelen lämpimästi, pukinkonttiainesta, kestää toisenkin lukukerran.

Ulkona voi olla kylmää ja märkää, mutta kirjan kanssa on mukava käpertyä vaikka sängyn lämpimään.

Palaillaan taas tuonnempana!

-Sanna-

Jääkausi lähestyy...

Hei,

taas on käsillä se vuodenaika, että tämä rouva muuttaa illoiksi pannuhuoneeseen. Eiköhän sieltä kuitenkin sen verran pääse irtautumaan, että jonkinlaista edistystä opinnoissa tapahtuu. Toivottavasti vauhdikkaammin kuin viime kuukausina, eli ei ole päässyt tapahtumaan mitään uutta ja mullistavaa...

Työstetty vol.3 kognitiivisesta psykologiasta lähti jo eteenpäin, mutta juuri muuta en ole opintojen tiimoilta saanut aikaiseksi. Geropsykologiasta on kasassa hajanaisia muistiinpanoja ja paperille piirreltyjä ympyröityjä sanoja nuolihässäkän keskellä. Kyllä se siitä kypsyy. :)

Oikeasti, talven pimeinä iltoina on aikaa opinnoille. Päivät ovat lyhentyneet jo siihen tahtiin, että nautitaan vielä siitä lyhyestä iltahämärästä mikä on jäljellä. Nautitaan ennen kaikkea juuri nyt tästä lumisesta viikonlopusta, kun lumitöitä ei kuitenkaan tarvitse hirveästi ajatella eikä kinosten korkeus vielä ärsytä.

Palaillaan,

-Sanna-