Taas kulkee!

Moikka kaikille!

Tänään päivä on tunnin pidempi kellojen siirtämisen myötä. Aloitin aamusella oppimistehtävän tekemisen ja olen siinä hieman jo edistynyt. Tietysti työskentelyni on katkennut monituisia kertoja, mutta pienikin eteenpäin meno piristää ja saa innostumaan tehtävästä.

Työskentelyni on hidasta. Lähdekirjallisuutta ja luentodioja on runsaasti ja niiden tutkiskeleminen vie paljon aikaa. Tehtävänantoa pitää välillä tarkastella, että en ryhtyisi sooloilemaan ja säveltämään omiani, sillä sellaiseen minulla taitaa olla taipumusta. Aiheessa pystyn yleensä melko hyvin pysymään, mutta minun on vaikea jättää mitään pois, koska pidän "kaikkea" niin tärkeänä. Ensimmäinen essee-versioni ei todellakaan ole koskaan se lopullinen, vaan työ kehittyy useamman lukukerran ja jalostamisen ansiosta. Aina löytyy jotain korjattavaa ja parannettavaa. Kun olen pystynyt päättämään, mitkä asiat saavat jäädä lopulliseen työhön, essee pitää myös oikolukea. Sanajärjestyksestä löytyy yleensä korjailtavaa, kun keskittyy kunnolla työn lukemiseen.

Miten sinä työskentelet, kun teet oppimistehtäviä? Oletko vikkelä vai aikava, oletko pilkkua viilaava vai suurpiirteinen, tuotatko tekstiä helposti vai mietitkö jokaisen lauseen moneen kertaan ennen kuin kirjoitat sen koneelle? Kuunteletko musiikkia vai työskenteletkö hiljaisuudessa? Kertokaapas nyt muutamalla sanalla omista työskentelytavoistanne, myös Susanna!

Mukavaa tulevaa työ- ja/tai opiskeluviikkoa sinulle!

T: Ulla

Perhehaastattelu

Lupasin kertoa teille hieman enemmän tämän viikon puuhistani, eli kvalitatiivisten tutkimusharjoitusten perhehaastattelusta.

Tutkija Kim-Patrick Sabla Dortmundin yliopistosta Saksasta on esitellyt keväällä 2009 saksassa kehitetyn perhetutkimukseen soveltuvan kvalitatiivisen (laadullisen) haastattelu- ja analyysimenetelmän. Haastatteluissa käytetään apuvälineinä playmobile-hahmoja, mutta meillä oli lupana käyttää myös vastaavia hahmoja, kuten esim. nukkekodin asukkaita, legoukkoja yms. Haastattelun kohderyhmänä on isät ja äidit, joilta kerätään kokemuksia perheiden arkielämästä ja perhekäsityksistä. Haastatteluilla etsitään myös tietoa ja kokemuksia perheille suunnattuista palveluista kuten esim. päivähoidosta tai sosiaalipalveluista.

Haastattelut tehtiin pääasiassa paritöinä ja minulla oli ilo saada parikseni Vuokko. Kiitos Vuokko :) Vuokko sai meille järjestymään haastateltavan (joka ei mielestäni ollut kaikkein helpoin homma) ja haastattelupaikankin kaupungintalolta. Haastateltavamme oli erittäin hyvä henkilö nimenomaan haastettelumme tarkoitukseen. Hänellä oli paljon hyviä ja mielenkiintoisia ajatuksia perheistä. Saimme erittäin hyvää materiaalia myöhempää analysointia varten.

Vuokko suoritti haastattelun ja minulla oli heti alussa sellainen olo, että kylläpä osaa hommansa hienosti. Itse toimin ns. apuhaastattelijana, joka kuvasi haastateltavan playmobile-hahmoista rakentamat perhekuvat, nauhoitti haastattelun (mulla on muuten erittäin hyvä nauhoitusominaisuus kännykässäni) ja välillä pääsin toki kommentoimaan ja kysymään itsekin.

Haastateltavalle esitettiin selkeitä haastattelurungon kysymyksiä nykyisestä perheestään, lapsuuden perheestään, ideaaliperheestä ja tulevaisuuden "haave"perheestä. Haastattelussa oli 4 eri osiota, joista haastateltava osion lopuksi rakensi kuvan hahmoilla ja pikkutavaroilla. Kuvan rakentamisen ja kuvaamisen jälkeen haastateltava kertoi keitä kuvassa on ja mitä he tekevät.

Haastattelu kesti hieman yli tunnin ja antoi meille hyvät tiedot tulevaa analysointia varten. Analysoinnit tehdään myös pari- ja ryhmätöinä.

Haastattelun jälkeen jäimme kahdestaan Vuokon kanssa vielä purkamaan ajatuksiamme reflektoinnin muodossa. Olimme todella tyytyväisiä haastattelusta ja Vuokko lupasi kirjata ajatuksemme reflektoinniksi. Tässä vaiheessa itsellä oli sellainen olo, että nyt onkin jo sitten minun vuoroni alkaa töihin. Lupasin litteroida eli kirjoittaa haastattelun puhtaaksi ja lähettää sen sitten Optima-opiskelualustalle.

Litterointi olikin todella haastava juttu. Haastateltavamme oli puhelias ja avoin ihminen. Hän antoi paljon pitkiä vastauksia kysymyksiin ja lisäksi kertoi paljon taustoja asioihin. Onneksi minulla oli syysloma, että oli aikaa purkaa haastattelu. Sivuja tuli 14, joka oli valtavasti muihin verrattuna. Mutta tulipahan muuten tosi hyvää aineistoa. Kuvat lähetettiin kuvapankkiin, jossa lisättiin tarvittavat tiedot kyseisistä kuvista. Nyt meillä on sitten useita haastatteluja ja kuvasarjoja, kun pääsemme analysoimaan niitä. Onpas sitten mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea niistä saamme irti. Kaikki haastattelut käsitellään luottamuksellisesti, eikä kenenkään henkilöllisyys paljastu millään tavalla. Haastattelujen purkamisten jälkeen nauhoitteet tuhotaan.

ONPAHAN MIELENKIINTOISTA JA HAASTAVAA ! :) T. Susanna

Pientä edistystä

Perheopintojen HOPSini on nyt melko lailla valmis. HOPSin tekeminen oli mielestäni helppo ja nopea pikku projekti. Jonkin verran aikaa vei opiskeluoppaasta löytyvien alajaksojen oppimistehtäviin tutustuminen ja niiden valitseminen. Valinnat tuntuivat vaikeilta, koska minua kiinnostivat kaikki kurssit ja tehtävät. Todella monta hyödyllistä kurssia oli pakko jättää pois. Valintaperusteita minulla oli kaksi: kurssin sisällöstä pitää olla mahdollisimman paljon hyötyä nykyisessä perhetyöntekijän työssäni ja osan kursseista halusin ehdottomasti tehdä verkkokursseina, koska kaipaan opiskelussa vuorovaikutusta toisten opiskelijoiden kanssa. Näin ollen suoritan kolme kurssia oppimistehtävinä ja kaksi verkossa.

Syyskuun alussa kirjoittelin, että kielenhuollon essee pitäisi tehdä lähipäivinä ja häpeäkseni on tunnustettava, että en ole vieläkään aloittanut sitä. Mielessäni tehtävä kummittelee kovastikin, mutta aina tuntuu olevan jotakin muuta tekemistä tai ehkäpä keksin vain tekosyitä. Aloittaminen on tosiaan aina minulle vaikeaa, mutta vauhtiin päästyäni into taas kasvaa ja tekstiä syntyy nopeasti. Olisi mukava kuulla, miten te toiset opiskelijat selviätte kirjallisisten töiden aloittamisesta ja tekemisestä, kun se on itselleni niin vaikeaa.

HOPS

Huomenna yritän saada tehtyä perheopintojen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman eli HOPSIN. Suunnitelma auttaa opiskelijaa saamaan kokonaiskuvan edessä olevista opinnoista. Kurssien alajaksot olen jo valinnut ja ilmoittautunut niihin, kuten aiemmin olen kertonut. Huomenna sitten pohdiskelen ja suunnittelen opintojani tarkemmin, päätän suoritustavat ja laadin itselleni aikataulun.

On oikein hyvä, että minut (kuin myös muut opiskelijat) laitetaan tekemään tuo HOPS. Uskon vahvasti, että omat opintoni lähtevät paremmin käyntiin, kun olen asettanut itselleni tavoitteet ja aikatauluttanut ne. HOPS-ohjeessa kehotetaan miettimään, mihin opiskeluillani tähtään, mitä opinnot minulle merkitsevät, mitä opiskelu erityisesti minulta vaatii, millainen opiskelija olen, millaisia vahvuuksia omaan ja mitä haasteita olen halukas ottamaan vastaan. Erittäin hyviä kysymyksiä.

Opiskelusuunnitelma tehdään siis itseä varten. Ohjeistuksessa kerrotaan, että yliopiston taholta ei tulla penäämään suunnitelmassa pysymistä. Tämä on huojentavaa, sillä etukäteen on vaikea tietää tarkalleen, miten elämäntilanteet muuttuvat tai voimavarat riittävät.

HOPS-tunnelmiin palaan, kun olen saanut sen valmiiksi. Nyt on aika mennä nukkumaan!

Tällä viikolla aion paneutua kvalitatiiviseen tutkimukseen. Kuuntelen kaksi minulta väliin jäänyttä Anu-Riina Svenlinin luentoa nauhalta ja kirjoittelen luennoista luentopäiväkirjaa. Luentojen kuunteleminen nauhalta on aivan mahtava tapa opiskella silloinkin, kun ei aina pääse kuuntelemaan luentoja paikan päälle.

Tämän viikon ensimmäinen työ on kuitenkin kvalitatiivisten tutkimusharjoitusten viime viikkoisen haastattelun purku ja reflektointi, joka on parityö. Katsotaanpa, mitä saamme aikaan ja kerron sitten lisää. Nyt vaan hieman taustaa :)

T. Susanna

Perheopinnot alkoivat

Perheopintojen johdatusluennot pidettiin lauantaina 3.10.09 Jyväskylässä. Seurasin luentoja kotikoneeltani täällä lounaisessa Hämeessä verkkovideona. Näkyvyys ja kuuluvuus oli melko hyvä. Jokusen kerran ääni ja kuva hävisivät, mutta kun napsauttelin videon uudestaan käyntiin, niin homma pelitti taas. Epäilen, että vika oli omassa koneessani, joka on hitaanpuoleinen eikä siis kovin tehokas ja nettiyhteyteni on vain yksimegainen laajakaista. Hienosti kuitenkin pysyin langoilla ja sain luennoitsijoiden sanoman mukavasti perille.

Moniviestimen verkkovideo toimi siis ihan mukavasti, mutta etäopiskelijan roolina oli olla passiivinen kuuntelija. Sosiaalityön perusopinnoissa käytettiin Adobe® Acrobat® Connect™ Pro Meeting -sovellusta, josta pidin todella paljon. Connect Pro Meeting mahdollisti etäopiskelijan osallistumisen oppimistilanteeseen monin tavoin. Opiskelija pystyi puhumaan, mikäli omisti mikrofonin sekä osallistumaan tilanteeseen kirjoittamalla tai vaikkapa äänestämällä. Sovelluksesta näki aina, ketkä opiskelijat ovat paikalla ja heille pystyi lähettämään ohjelman kautta viestejä myös yksityisesti ja tietenkin myös opettajalle. Web-kameran avulla oli myös mahdollista nähdä muiden opiskelijoiden kasvot. Kaikki edellä mainittu teki tilanteesta vuorovaikutuksellisen ja mahdollisti yhteenkuuluvaisuuden tunteen. Oppimistakin tapahtui eri tasoilla, koska pystyimme kommentoimaan ja kertomaan omia mielipiteitämme opiskeltavista asioista. Kannatan sydämestäni Connect Pro Meetingin tapaista sovellusta verkkoluennoille!

Perheopintojen luennot olivat totisesti LOISTAVIA. Opinnot vaikuttavat käytännönläheisiltä ja melko hyvin ymmärrettäviltä. Jokainen luennoitsija oli mielenkiintoinen ja heitä kuunteli oikein mielellään. Luennot tuntuivat liian lyhyiltä, olisin kuunnellut heitä jokaista erikseen vaikka koko päivän. Nyt päivän jakoi kolme eri luennoitsijaa. Luentojen aiheina olivat Jouko Huttusen perhe ja vanhemmuus käsitteenä ja ilmiöinä nykyajassa, Kimmo Jokisen sosiologinen perhetutkimus ja Kaisa Malisen perheiden psykologia. Lämpimät kiitokset teille kiinnostavista ajatuksista ja tiedoista!

Minulla on vielä tekemättä perheopintojen opiskelusuunnitelma eli HOPS, mutta yritän tehdä sen ensi viikolla. Johdatus perheopintoihin -kurssin suoritustapana on oppimistehtävä, jossa pohdiskellaan perheiden moninaisuutta ja muutoksia. En ole saanut tehtyä vielä mitään muuta perheopintojen eteen kuin luentojen seuraamisen, mutta minullapa on koko ensi viikko lomaa, joten uskon ja toivon, että pääsisin vihdoinkin tositoimiin ja saisin jotain paperillekin.

Olen ihmeissäni seurannut Susannan opiskeluvauhtia. Miten hän voikaan ehtiä kaiken? Työ, perhe, lähiopetus, kirjalliset työt, englannin opiskelu, sosiaalinen elämä ja vaikka mitä muuta lisäksi. Toivottavasti minäkin saan lomani aikana virtaa akkuihin ja koneen näpyttely muutoinkin kuin Facebookissa alkaa luistamaan.

Olisi kyllä todella mukavaa, jos JOKAINEN TÄÄLLÄ BLOGISSA VIERAILEVA HENKILÖ JÄTTÄISI JONKINLAISEN VIESTIN TAI TERVEHDYKSEN. Vuorovaikutuksen puute tekee ainakin minut hieman alakuloiseksi ja apaattiseksi. Pelkkä moin sanominen meille kirjoittajille jo piristäisi. Joten puhukaa meille!

Kiitoksin
Ulla

Tästä kuvasta huomaamme, että olen ollut keräämässä virtaa Loisto-konsertista.

Englannin esitelmä

Huomenna olisi sitten edessä englannin kurssilla suullinen esitelmä. Oli haasteellista saada tehtyä järkevä esitelmä ja vieläpä tosiaan englanniksi. Sanakirja ja nettisanakirja olivat kovassa käytössä, koska sanasto ei ole minulla kovin hyvin hallussa.

Pikkuhiljaa esitelmäni valmistui kun aloitin jo yli viikko sitten sitä suunnittelemaan.

Koska meillä on sosiaalityön aineopintoihin liittyen tällä viikolla parityönä kvalitatiivinen haastattelu, joka nauhoitetaan ja sen jälkeen kirjoitetaan puhtaaksi, niin ajattelin testata puhelimeni nauhoitusominaisuutta. Testasin nauhoitusta lukemalla esitelmäni nauhalle ja siinähän sitten olikin kuuntelemista ja itsensä arvioimista ( lue arvostelemista) :D Taidankin nyt vielä illan mittaan lukea sen muutaman kerran nauhalle ja kuuntelen kehittyykö lausuntani yhtään kauniimmaksi.

Olen erittäin iloinen huomenna illalla kun oma osuuteni esitelmän pidossa on ohitse. Osalla se on sitten edessä torstaina, jolloin minä kuuntelen heidän esityksiään rennosti ja tyytyväisenä :D

T. Susanna