Hö, sanon minä

Tulee usein kirjoiteltua vain ns. mukavia opintokuulumisia. Nyt on semmoinen olo yhden tehtävän kanssa, etten oikein tiedä, mitä sen kanssa tekisin. Tehtävän olen jo palauttanut, mutta arvioinnin saatuani on ns. pakko sitä vielä yrittää työstää. Kyseessä on aikaisemmin syksyllä mainitsemani perhehaastatteluihin perustuva analyysitehtävä. Arvioinnin mukaan olen saanut tutkimusongelman hyvin perusteltua, mutta työni jää vielä teemoittelun tasolle ja tyypittelynäkökulma puuttuu.

Yritän saada tehtävän ajan tasalle tammikuun alkupuolella. Tehtävän parantelu vaan tuntuu melkein vaikeammalta kuin aloittaa koko homma alusta.. No, eiköhän tuokin vielä valmiiksi tule. Olisi vaan vielä sosiaaliset ongelmat luennoista toinen kuuntelematta ja tammikuun 30. pvä mennessä saatava niihin liittyen tehtyä seminaarityö. Seminaarissa sitten käsitellään jokaisen seminaarityötä ryhmissä.

Sosiaaliset ongelmat seminaarin jälkeen onkin onneksi paussi pakollisilla opinnoilla (toki aina opintoja riittää). Helmikuun alussa tulee muutenkin opintoihini pakollinen paussi leikkaukseen menon vuoksi.. Tuskin jaksan vähään aikaan silloin opiskella, mutta kerään sitten voimia taas kevään pakerrusta varten. Luvassahan on keväällä vielä vaikka mitä :)

T. Susanna

Syyslukukausi ohitse

Tämä vuosi alkaa olla jo ihan lopuillaan. Opintoja on suoritettu kukin tahoillamme ja jokainen omien tavoitteidensa mukaan. Itsestäni tuntuu, että tuli aika "kakku" haukattua. Syyslukukauden alussa minulla oli vielä sosiaalityön perusopinnoista muutama opintopiste suorittamatta, mutta aloitin kuitenkin aineopinnot ajallaan. Englannin kaksi kurssia syksyllä sosiaalityön opintojen päälle otti minulla tosi koville, kun kaikenlaista haastetta on tähän elämään muutenkin mahtunut. Kielet ovat, kuten olen varmaan useasti maininnut, minulle se haastavin osuus kaikista opinnoista.Syyslukukaudella sain kuitenkin suoritettua noin 20 opintopistettä, josta olen todella onnellinen :)

Aineopinnot ovat haasteellisia ja muut yleisopinnot ja kieliopinnot antavat lisämausteensa. Kandin paperit aion todellakin suorittaa ja kun tuossa laskeskelin pisteitäni, niin maisterinkin pisteistä alkaa olla jo kolmasosa kasassa. Aika hyvin, etten sanoisi :) Haastetta tulee riittämään, eikä aika varmasti pääse tulemaan pitkäksi. Kevätlukukaudella on edessä yleisopintoja, englantia yksi kurssi ja sosiaalityön aineopintoja toki myös. Vaikka välillä "hieman" kiirusta pitää, niin nämä opinnot ovat se minun oma juttuni. Haluan toteuttaa haaveeni ja sitten muutaman vuoden kuluttua olla valmis sosiaalityöntekijä.

Toivotan teille kaikille erittäin ihanaa ja sopivan haastavaa kevätlukukautta opintojen parissa. TEHKÄÄ HAAVEISTANNE TOTTA! T. Susanna

Luentokuulumisia

Seurasin luennon "Äitiyden arki ja perhesuhteet äitiyden alussa" verkon kautta. Yhteydet toimivat taas melko hyvin. Jokusen kerran ääni ja kuva hävisivät, mutta alusta uudelleen -konstilla homma jatkui taas normaalisti.

Eija Sevón on tutkinut äitiyden muutoksia, äidin vastuuta sekä muuttuvia perhesuhteita äitiyden alkutaipaleella. Tutkimuksessaan hän on haastatellut sekä äitejä että isejä. Luento oli monipuolinen ja sain uusia näkökulmia mm. äitiyteen, arkeen ja hoivan käsitteeseen.

Luentopäivän kirjallisen osuuden aion suorittaa yksilöesseen kirjoittamalla. Pidän kovasti toiminnallisemmasta tavasta oppia, ja siksi tehtävänantoon liittyvä oikean äidin haastattelu tuntuu innostavalta. Keksin heti sopivan äidin haastateltavakseni. En ole vielä kysynyt häntä mukaan, mutta uskon hänen suostuvan pikku "tutkimukseeni" ihan mielellään.

Haastattelun lisäksi esseen kirjoittamisessa käytetään luennon sisältöä sekä lähdekirjallisuutta. Tehtävä tuntuu mielekkäältä ja mielenkiintoiselta. Saas nähdä, milloin pääsen vauhtiin!

Ulla

Asiantuntijuus

Tänään lopettelin luentopäiväkirjaani Asiantuntijuus-teemaan liittyen. Sosiaalityön aineopintojen kolmas ydinalue on Asiantuntijuus ja ammatilliset käytännöt, johon myös tämä asiantuntijuus- luentosarja kuuluu.

Tuomo Kokkosen pitämät 4 asiantuntijuusluentoa olivat tuhti paketti sosiaalityöntekijän ammattiin ja yleensäkin yhteiskunnassamme vaikuttavaan ammatillisuuteen. Asiantuntijuutta pohdittiin erilaisista näkökulmista.

"Kettu tietää monta asiaa, mutta siili tietää yhden suuren asian." (Kettu ja siili, Isaiah Berlin) Sosiaalityöntekijän on oltava ketun kaltainen. Tietoa on poimittava useilta eri alueilta ja yhteensovittaa monia asioita ja näkökulmia. Siiliasiantuntijuus taas sopii erittäin hyvin joillekin toisille aloille, joilla tärkeää on nimenomaan yhden oman alansa tietämys.

Sosiaalityöntekijällä on oltava halu oppia koko ajan uutta ja kehittää itseään. Katsantokannan tulee olla erittäin laaja.

Toivotaan, että kasvan joskus "ihan oikeaksi" sosiaalityön asiantuntijaksi :)

T. Susanna

"Äitiysluento"

Perheopintojen opettajalta saapui sähköpostin välityksellä tieto mahdollisuudesta osallistua luentopäivään verkon välityksellä la 21.11.09. Opettajan viestissä kerrottiin, että luennon aiheena on "Äitiyden arki ja perhesuhteet äitiyden alussa." Luennoitsijana on kasvatustieteiden tohtori Eija Sevón, jonka tutkimus on suuntautunut perhesuhteiden tutkimiseen ja ymmärtämiseen. Erityisesti Eija Sevónia kiinnostaa äitiyden alun sekä pikkulapsivaiheen perhearjen tutkiminen vanhemmuuden ja parisuhteen näkökulmista. Kiinnostuin luennosta niin paljon, että osallistun luentopäivään ensi lauantaina.

Luennon ja kirjallisuuden pohjalta kirjoitetaan yksilö- tai pariessee tai osallistutaan suulliseen ryhmätenttiin ja näin voi suorittaa jonkun opintojaksoista PEOP022 Vuorovaikutus perheessä (5 op) tai PEOP032 Valintana vanhemmuus (5 op) tai PEOP041 Perheen sosiaalihistoria (5 op) tai PEOP050 Valinnaiset perheopinnot (5 op). Tuntuu mukavalta, että avoimen yliopiston opintoja voi suorittaa monin eri tavoin.

Kerron sitten myöhemmin täällä blogissa tunnelmiani em. luennolta, jota odottelen mielenkiinnolla.

Hiljaa hyvä tulee???

Susannan englannin opiskelu vaikuttaa tällaisen tumpelon korvissa todella haastavalta. Nostan hattua Susannan sisukkuudelle ja motivaatiolle, joita hän on osoittanut kuluvan syksyn aikana.

Itse olen ottanut opiskelut erittäin rauhallisesti, sillä olen tilanteessa, jossa minun on mahdollista opiskella omaan tahtiini. Työ, muut "pakolliset" harrastukset ja terveydentilani ovat kaikki osaltaan vieneet tänä syksynä voimavarojani melko paljon.

Olen lueskellut perheopintoihin liittyvää kirjallisuutta ja kirjoitellut tärkeitä sivunumeroita muistilapuille, jotta löydän esseetä kirjoittaessani ne nopeasti uudelleen. Perheopintojen opintojaksoissa on mukavasti valinnanvaraa lähdekirjallisuuden suhteen. Tämä helpottaa kirjojen hankkimista ja lähes kaikki perhetutkimusjulkaisut löytyvät netistä PDF-tiedostoina.

Johdantojakson sisältöä ovat mm. perheen määrittely ja erilaiset perhemuodot, perhe eri tieteiden näkökulmasta, tilastotieto ja perhepolitiikka nykyperheistä sekä perhetutkimuksen tulokset ja näköalat. Johdantoluennoilla saimme hyvän läpileikkauksen kyseisistä asioista ja lisätietoa löytyy lähdekirjallisuudesta.

Olisin iloinen, jos joku perheopintoja suorittavista henkilöistä kertoisi kuulumisiaan täällä blogin kommenteissa!

Terveisin
Ulla

Eteenpäin vaikka läpi harmaan kiven :)

Heips pikästä aikaa. Pari viikkoa meni taas ihan siivillä. Tällä viikolla opintoni ovat aika vahvasti suuntautuneet pääasiassa englannin opintoihin eri muodoissaan. Academic reading oppitunnit olivat tiistaina ja torstaina. Ensi tiistaita varten olen tehnyt suullista esitelmää. Esitys kuuluu tehdä kirjasta tai artikkelista, josta tekee kurssin lopputyönä tiivistelmän. Tiivistelmään käytetty aineisto täytyy liittyä oman alansa opiskeluihin, joten valitsin A.F Chalmersin kirjasta "What is this thing called science" 1. kappaleen. Kappaleessa on 18 sivua, minulle melko täysin ymmärtämätöntä tieteellistä tekstiä, josta siis yritän päästä johonkin ymmärrykseen voiden tehdä sen tiivistelmä. Tiivistelmä tehdään onneksi (jippii) suomeksi. Tiivistelmän pituus täytyy olla noin sivun-puolitoista, joten aineistosta on saatava vain ydinasiat tiivistelmään. Tiivistelmän on oltava selkeä ja sellaisen ihmisen ymmärrettävissä, joka ei tunne kirjaa.

Chalmersin kirja kuuluu Tieteellisen toiminnan perusteet -oppijaksoon, joka on pakollinen yleisopintojakso sosiaalityön kandidaatin tutkinnossa. Oppijaksossa tutustutaan filosofian oppiaineeseen tarkastelemalla tieteellisen toiminnan perusluonnetta ja tieteen päämääriä. Tavoitteena on luoda johdatteleva systemaattinen yleiskuva tieteellisen tutkimuksen luonteesta. Opintojakson kirjallisuuteen kuuluu toinenkin kirja, joka on onneksi suomenkielinen. Tai oikeastaan vaihtoehtona on joko tämä Chalmersin kirja kokonaan yksinään tai Chalmersista kolme kappaletta ja lisäksi se toinen. Arvatkaapa miten valitsen? :D Tiet. toim. opintojakso suoritetaan joko tenttimällä tai esseetehtävillä. Ajattelin suorittaa sen keväällä. Suoritustapaa en ole vielä päättänyt.

Olen jo aloitellut tuota lopputyön tiivistelmän tekoa, mutta eilen tein loppuun pienemmän tiivistelmän, joka oli tullut myös "läksyksi". Siinä pääsi aika tosi kivasti systeemiin sisään, miten saan mahdollisimman kätevästi englanninkielisestä tekstistä suomenkielisen tiivistelmän. Apuna oli käsitekartta (mind map). Itseasiassa tiivistelmän tekeminen oli aika kivaa :) Varsinkin siinä vaiheessa, kun se valmistui :D Sanakirjaa joutui käyttämään jo tuossa 2 sivun aineistossa tosi paljon. Onneksi on olemassa erilaisia nettisanakirjoja, koska kestäisi minun sanasto-osaamisellani "vuosi" ennenkuin kaikki sanat löytäisin tavallisesta sanakirjasta. Tiivistelmän tekemisessä on erittäin haasteellista se, että saa todella pieneen tekstimäärään sisällytettyä vain tärkeimmät pääasiat. Harjoitustekstistä, joka oli sen kaksi sivua, täytyi saada tiivistelmä mahtumaan 80-100 sanaan. En oikein millaan meinannut saada tiivistettyä niin lyhyeen, mutta sain kuin sainkin sitten lopulta mahtumaan sen noin 100 sanaan. Lopputyön tiivistelmä saa olla 1-1 ½ sivua siitä 18 sivusta.

Tästä on taas hyvä jatkaa. Kirjoitelkaapa tekin kuulumisia ja nauttikaa elämästä ja opiskelusta :)

T. Susanna

Opiskelijan viikko tiivistettynä

Nyt pitääkin oikein pinnistellä, että muistan mitä kaikkea on tullut puuhailtua. Siis opiskelun merkeissä. Muusta tuskin kovin mielellään haluatte kuulla, vaikka puhelias olenkin ;)

Viime viikon lauantaina meillä sosiaalityön aineopintoja suorittavilla oli Anu-Riina Svenlinin ohjaamana päivä kvalitatiivisten tutkimusharjoitusten analyysimenetelmiä ( viimeinen kerta tähän kurssiin liittyen). Harjoittelimme ryhmissä pienimuotoisen analyysin tekoa niistä tekemistämme perhehaastatteluista. Päivä oli kiva ja mielenkiintoinen ja aivan varmasti ei ollut tylsä, kuten joku voisi ajatella. Usein tulee puurrettua yksin opintojensa kanssa, mutta tämä oli niitä harvoja päiviä, kun sai puuhastella toisten kanssa, Välillä tekee hyvää saada jutella muutenkin opiskeluistaan samassa tianteessa olevien kanssa. Saa monenlaista näkökulmaa. Päivän tavoite oli, että opimme itse tekemään analyyseja erilaisista aineistoista. Perusasiat tulikin opittua, mutta kyllä noihin asioihin täytyy perehtyä ajan kanssa. kurssin harjoitustyönä tehdään oma analyysi ja aineistona on meidän kaikkien perhehaastatteluiden litteroinnit. Haastavaa taitaa olla, mutta mikä ihanaa, niin on aivan erilaista opiskelua kun esim luentopäiväkirjojen kirjoittaminen.

Tämän viikon keskiviikkona oli englannin valmentavan kurssin koe. Siitä sanon vain sen verran, että "huh, huh". Toivon vain koko mielelläni, että pääsisin siitä joten kuten läpi, josta en tosiaankaan ole ollenkaan varma. Muuten valmentavan kurssin arvointi on hyvä, koska se on joko hyväksytty tai hylätty. Eli jos pääsee kurssista läpi, niin arvosanaa ei ole. Kurssin arvointiin vaikuttavat kokeen lisäksi myös muut kerssilla tehdyt tehtävät esim. essee ja suullinen esitelmä.

Asiantuntijuus ja ammatilliset käytännöt teemaa opiskelin kuuntelemalla kaksi Tuomo Kokkosen luentoa nauhoitteina ja kirjoitin niiden osalta luentopäiväkirjaa. Asiantuntijuus luentoja on neljä ja niiden tarkoituksena on perehtyä sosiaalityön asiantuntijuuden peruskysymyksiin, professionaalisuuteen, sekä sosiaalityön asiantuntijuuden omaleimaisuuteen suhteessa muiden alojen asiantuntijuuteen.

Englannin esseen hiominen oli eilen listallani ja valmiiksihan se lopulta tulikin. Huvittava piirre kuitenkin oli se, että itsestäni tuntui kun se olisi ollut alakoulun kirjoitelma, Sen verran huono on vielä (huom. "Opin pikkuhiljaa", yritän ajatella positiivisesti) kielitaitoni, että kovin monimuotoisia kirjoitelmia en vielä saa aikaiseksi.

MUKAVAA opiskeluviikkoa kaikille. Itselläni on taas paljon puuhaa opiskelun saralla. Tiistaina alkaa Academic reading-kurssi (pääsinköhän edes siltä valmentavalta läpi), joka on tiistai- ja torstai-iltaisin. Kurssi kokoontuu 9 kertaa ja sitten tehdään kirjallinen lopputyö, joka on tiivistelmä omaan alaan liityvästä kirjallisuudesta.

Ensi viikolla pääsemme tutustumaan kvantitatiiviseen eli määrälliseen tutkimukseen kahden luennon kera. Kiirettä pitää, mutta levätään heti kun siltä tuntuu. On mahtavaa, kun suurimman osan luennoista voi kuunnella tallenteina, eli jos ei reaaliaikaisesti pääse luennoille, niin ei hätää.

T. Susanna :)

Taas kulkee!

Moikka kaikille!

Tänään päivä on tunnin pidempi kellojen siirtämisen myötä. Aloitin aamusella oppimistehtävän tekemisen ja olen siinä hieman jo edistynyt. Tietysti työskentelyni on katkennut monituisia kertoja, mutta pienikin eteenpäin meno piristää ja saa innostumaan tehtävästä.

Työskentelyni on hidasta. Lähdekirjallisuutta ja luentodioja on runsaasti ja niiden tutkiskeleminen vie paljon aikaa. Tehtävänantoa pitää välillä tarkastella, että en ryhtyisi sooloilemaan ja säveltämään omiani, sillä sellaiseen minulla taitaa olla taipumusta. Aiheessa pystyn yleensä melko hyvin pysymään, mutta minun on vaikea jättää mitään pois, koska pidän "kaikkea" niin tärkeänä. Ensimmäinen essee-versioni ei todellakaan ole koskaan se lopullinen, vaan työ kehittyy useamman lukukerran ja jalostamisen ansiosta. Aina löytyy jotain korjattavaa ja parannettavaa. Kun olen pystynyt päättämään, mitkä asiat saavat jäädä lopulliseen työhön, essee pitää myös oikolukea. Sanajärjestyksestä löytyy yleensä korjailtavaa, kun keskittyy kunnolla työn lukemiseen.

Miten sinä työskentelet, kun teet oppimistehtäviä? Oletko vikkelä vai aikava, oletko pilkkua viilaava vai suurpiirteinen, tuotatko tekstiä helposti vai mietitkö jokaisen lauseen moneen kertaan ennen kuin kirjoitat sen koneelle? Kuunteletko musiikkia vai työskenteletkö hiljaisuudessa? Kertokaapas nyt muutamalla sanalla omista työskentelytavoistanne, myös Susanna!

Mukavaa tulevaa työ- ja/tai opiskeluviikkoa sinulle!

T: Ulla

Perhehaastattelu

Lupasin kertoa teille hieman enemmän tämän viikon puuhistani, eli kvalitatiivisten tutkimusharjoitusten perhehaastattelusta.

Tutkija Kim-Patrick Sabla Dortmundin yliopistosta Saksasta on esitellyt keväällä 2009 saksassa kehitetyn perhetutkimukseen soveltuvan kvalitatiivisen (laadullisen) haastattelu- ja analyysimenetelmän. Haastatteluissa käytetään apuvälineinä playmobile-hahmoja, mutta meillä oli lupana käyttää myös vastaavia hahmoja, kuten esim. nukkekodin asukkaita, legoukkoja yms. Haastattelun kohderyhmänä on isät ja äidit, joilta kerätään kokemuksia perheiden arkielämästä ja perhekäsityksistä. Haastatteluilla etsitään myös tietoa ja kokemuksia perheille suunnattuista palveluista kuten esim. päivähoidosta tai sosiaalipalveluista.

Haastattelut tehtiin pääasiassa paritöinä ja minulla oli ilo saada parikseni Vuokko. Kiitos Vuokko :) Vuokko sai meille järjestymään haastateltavan (joka ei mielestäni ollut kaikkein helpoin homma) ja haastattelupaikankin kaupungintalolta. Haastateltavamme oli erittäin hyvä henkilö nimenomaan haastettelumme tarkoitukseen. Hänellä oli paljon hyviä ja mielenkiintoisia ajatuksia perheistä. Saimme erittäin hyvää materiaalia myöhempää analysointia varten.

Vuokko suoritti haastattelun ja minulla oli heti alussa sellainen olo, että kylläpä osaa hommansa hienosti. Itse toimin ns. apuhaastattelijana, joka kuvasi haastateltavan playmobile-hahmoista rakentamat perhekuvat, nauhoitti haastattelun (mulla on muuten erittäin hyvä nauhoitusominaisuus kännykässäni) ja välillä pääsin toki kommentoimaan ja kysymään itsekin.

Haastateltavalle esitettiin selkeitä haastattelurungon kysymyksiä nykyisestä perheestään, lapsuuden perheestään, ideaaliperheestä ja tulevaisuuden "haave"perheestä. Haastattelussa oli 4 eri osiota, joista haastateltava osion lopuksi rakensi kuvan hahmoilla ja pikkutavaroilla. Kuvan rakentamisen ja kuvaamisen jälkeen haastateltava kertoi keitä kuvassa on ja mitä he tekevät.

Haastattelu kesti hieman yli tunnin ja antoi meille hyvät tiedot tulevaa analysointia varten. Analysoinnit tehdään myös pari- ja ryhmätöinä.

Haastattelun jälkeen jäimme kahdestaan Vuokon kanssa vielä purkamaan ajatuksiamme reflektoinnin muodossa. Olimme todella tyytyväisiä haastattelusta ja Vuokko lupasi kirjata ajatuksemme reflektoinniksi. Tässä vaiheessa itsellä oli sellainen olo, että nyt onkin jo sitten minun vuoroni alkaa töihin. Lupasin litteroida eli kirjoittaa haastattelun puhtaaksi ja lähettää sen sitten Optima-opiskelualustalle.

Litterointi olikin todella haastava juttu. Haastateltavamme oli puhelias ja avoin ihminen. Hän antoi paljon pitkiä vastauksia kysymyksiin ja lisäksi kertoi paljon taustoja asioihin. Onneksi minulla oli syysloma, että oli aikaa purkaa haastattelu. Sivuja tuli 14, joka oli valtavasti muihin verrattuna. Mutta tulipahan muuten tosi hyvää aineistoa. Kuvat lähetettiin kuvapankkiin, jossa lisättiin tarvittavat tiedot kyseisistä kuvista. Nyt meillä on sitten useita haastatteluja ja kuvasarjoja, kun pääsemme analysoimaan niitä. Onpas sitten mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea niistä saamme irti. Kaikki haastattelut käsitellään luottamuksellisesti, eikä kenenkään henkilöllisyys paljastu millään tavalla. Haastattelujen purkamisten jälkeen nauhoitteet tuhotaan.

ONPAHAN MIELENKIINTOISTA JA HAASTAVAA ! :) T. Susanna

Pientä edistystä

Perheopintojen HOPSini on nyt melko lailla valmis. HOPSin tekeminen oli mielestäni helppo ja nopea pikku projekti. Jonkin verran aikaa vei opiskeluoppaasta löytyvien alajaksojen oppimistehtäviin tutustuminen ja niiden valitseminen. Valinnat tuntuivat vaikeilta, koska minua kiinnostivat kaikki kurssit ja tehtävät. Todella monta hyödyllistä kurssia oli pakko jättää pois. Valintaperusteita minulla oli kaksi: kurssin sisällöstä pitää olla mahdollisimman paljon hyötyä nykyisessä perhetyöntekijän työssäni ja osan kursseista halusin ehdottomasti tehdä verkkokursseina, koska kaipaan opiskelussa vuorovaikutusta toisten opiskelijoiden kanssa. Näin ollen suoritan kolme kurssia oppimistehtävinä ja kaksi verkossa.

Syyskuun alussa kirjoittelin, että kielenhuollon essee pitäisi tehdä lähipäivinä ja häpeäkseni on tunnustettava, että en ole vieläkään aloittanut sitä. Mielessäni tehtävä kummittelee kovastikin, mutta aina tuntuu olevan jotakin muuta tekemistä tai ehkäpä keksin vain tekosyitä. Aloittaminen on tosiaan aina minulle vaikeaa, mutta vauhtiin päästyäni into taas kasvaa ja tekstiä syntyy nopeasti. Olisi mukava kuulla, miten te toiset opiskelijat selviätte kirjallisisten töiden aloittamisesta ja tekemisestä, kun se on itselleni niin vaikeaa.

HOPS

Huomenna yritän saada tehtyä perheopintojen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman eli HOPSIN. Suunnitelma auttaa opiskelijaa saamaan kokonaiskuvan edessä olevista opinnoista. Kurssien alajaksot olen jo valinnut ja ilmoittautunut niihin, kuten aiemmin olen kertonut. Huomenna sitten pohdiskelen ja suunnittelen opintojani tarkemmin, päätän suoritustavat ja laadin itselleni aikataulun.

On oikein hyvä, että minut (kuin myös muut opiskelijat) laitetaan tekemään tuo HOPS. Uskon vahvasti, että omat opintoni lähtevät paremmin käyntiin, kun olen asettanut itselleni tavoitteet ja aikatauluttanut ne. HOPS-ohjeessa kehotetaan miettimään, mihin opiskeluillani tähtään, mitä opinnot minulle merkitsevät, mitä opiskelu erityisesti minulta vaatii, millainen opiskelija olen, millaisia vahvuuksia omaan ja mitä haasteita olen halukas ottamaan vastaan. Erittäin hyviä kysymyksiä.

Opiskelusuunnitelma tehdään siis itseä varten. Ohjeistuksessa kerrotaan, että yliopiston taholta ei tulla penäämään suunnitelmassa pysymistä. Tämä on huojentavaa, sillä etukäteen on vaikea tietää tarkalleen, miten elämäntilanteet muuttuvat tai voimavarat riittävät.

HOPS-tunnelmiin palaan, kun olen saanut sen valmiiksi. Nyt on aika mennä nukkumaan!

Tällä viikolla aion paneutua kvalitatiiviseen tutkimukseen. Kuuntelen kaksi minulta väliin jäänyttä Anu-Riina Svenlinin luentoa nauhalta ja kirjoittelen luennoista luentopäiväkirjaa. Luentojen kuunteleminen nauhalta on aivan mahtava tapa opiskella silloinkin, kun ei aina pääse kuuntelemaan luentoja paikan päälle.

Tämän viikon ensimmäinen työ on kuitenkin kvalitatiivisten tutkimusharjoitusten viime viikkoisen haastattelun purku ja reflektointi, joka on parityö. Katsotaanpa, mitä saamme aikaan ja kerron sitten lisää. Nyt vaan hieman taustaa :)

T. Susanna

Perheopinnot alkoivat

Perheopintojen johdatusluennot pidettiin lauantaina 3.10.09 Jyväskylässä. Seurasin luentoja kotikoneeltani täällä lounaisessa Hämeessä verkkovideona. Näkyvyys ja kuuluvuus oli melko hyvä. Jokusen kerran ääni ja kuva hävisivät, mutta kun napsauttelin videon uudestaan käyntiin, niin homma pelitti taas. Epäilen, että vika oli omassa koneessani, joka on hitaanpuoleinen eikä siis kovin tehokas ja nettiyhteyteni on vain yksimegainen laajakaista. Hienosti kuitenkin pysyin langoilla ja sain luennoitsijoiden sanoman mukavasti perille.

Moniviestimen verkkovideo toimi siis ihan mukavasti, mutta etäopiskelijan roolina oli olla passiivinen kuuntelija. Sosiaalityön perusopinnoissa käytettiin Adobe® Acrobat® Connect™ Pro Meeting -sovellusta, josta pidin todella paljon. Connect Pro Meeting mahdollisti etäopiskelijan osallistumisen oppimistilanteeseen monin tavoin. Opiskelija pystyi puhumaan, mikäli omisti mikrofonin sekä osallistumaan tilanteeseen kirjoittamalla tai vaikkapa äänestämällä. Sovelluksesta näki aina, ketkä opiskelijat ovat paikalla ja heille pystyi lähettämään ohjelman kautta viestejä myös yksityisesti ja tietenkin myös opettajalle. Web-kameran avulla oli myös mahdollista nähdä muiden opiskelijoiden kasvot. Kaikki edellä mainittu teki tilanteesta vuorovaikutuksellisen ja mahdollisti yhteenkuuluvaisuuden tunteen. Oppimistakin tapahtui eri tasoilla, koska pystyimme kommentoimaan ja kertomaan omia mielipiteitämme opiskeltavista asioista. Kannatan sydämestäni Connect Pro Meetingin tapaista sovellusta verkkoluennoille!

Perheopintojen luennot olivat totisesti LOISTAVIA. Opinnot vaikuttavat käytännönläheisiltä ja melko hyvin ymmärrettäviltä. Jokainen luennoitsija oli mielenkiintoinen ja heitä kuunteli oikein mielellään. Luennot tuntuivat liian lyhyiltä, olisin kuunnellut heitä jokaista erikseen vaikka koko päivän. Nyt päivän jakoi kolme eri luennoitsijaa. Luentojen aiheina olivat Jouko Huttusen perhe ja vanhemmuus käsitteenä ja ilmiöinä nykyajassa, Kimmo Jokisen sosiologinen perhetutkimus ja Kaisa Malisen perheiden psykologia. Lämpimät kiitokset teille kiinnostavista ajatuksista ja tiedoista!

Minulla on vielä tekemättä perheopintojen opiskelusuunnitelma eli HOPS, mutta yritän tehdä sen ensi viikolla. Johdatus perheopintoihin -kurssin suoritustapana on oppimistehtävä, jossa pohdiskellaan perheiden moninaisuutta ja muutoksia. En ole saanut tehtyä vielä mitään muuta perheopintojen eteen kuin luentojen seuraamisen, mutta minullapa on koko ensi viikko lomaa, joten uskon ja toivon, että pääsisin vihdoinkin tositoimiin ja saisin jotain paperillekin.

Olen ihmeissäni seurannut Susannan opiskeluvauhtia. Miten hän voikaan ehtiä kaiken? Työ, perhe, lähiopetus, kirjalliset työt, englannin opiskelu, sosiaalinen elämä ja vaikka mitä muuta lisäksi. Toivottavasti minäkin saan lomani aikana virtaa akkuihin ja koneen näpyttely muutoinkin kuin Facebookissa alkaa luistamaan.

Olisi kyllä todella mukavaa, jos JOKAINEN TÄÄLLÄ BLOGISSA VIERAILEVA HENKILÖ JÄTTÄISI JONKINLAISEN VIESTIN TAI TERVEHDYKSEN. Vuorovaikutuksen puute tekee ainakin minut hieman alakuloiseksi ja apaattiseksi. Pelkkä moin sanominen meille kirjoittajille jo piristäisi. Joten puhukaa meille!

Kiitoksin
Ulla

Tästä kuvasta huomaamme, että olen ollut keräämässä virtaa Loisto-konsertista.

Englannin esitelmä

Huomenna olisi sitten edessä englannin kurssilla suullinen esitelmä. Oli haasteellista saada tehtyä järkevä esitelmä ja vieläpä tosiaan englanniksi. Sanakirja ja nettisanakirja olivat kovassa käytössä, koska sanasto ei ole minulla kovin hyvin hallussa.

Pikkuhiljaa esitelmäni valmistui kun aloitin jo yli viikko sitten sitä suunnittelemaan.

Koska meillä on sosiaalityön aineopintoihin liittyen tällä viikolla parityönä kvalitatiivinen haastattelu, joka nauhoitetaan ja sen jälkeen kirjoitetaan puhtaaksi, niin ajattelin testata puhelimeni nauhoitusominaisuutta. Testasin nauhoitusta lukemalla esitelmäni nauhalle ja siinähän sitten olikin kuuntelemista ja itsensä arvioimista ( lue arvostelemista) :D Taidankin nyt vielä illan mittaan lukea sen muutaman kerran nauhalle ja kuuntelen kehittyykö lausuntani yhtään kauniimmaksi.

Olen erittäin iloinen huomenna illalla kun oma osuuteni esitelmän pidossa on ohitse. Osalla se on sitten edessä torstaina, jolloin minä kuuntelen heidän esityksiään rennosti ja tyytyväisenä :D

T. Susanna

Kokonaisvaltaista elämää

Perheellisen, työssä käyvän opiskelijan elämä on minulle jo tuttua. Asetelmasta on tainnut tulla tämän hetkinen elämäntapa tai ainakin toki elämäntilanne. Vaikka tilanteesta on jo jonkin verran kokemusta, ihmettelen edelleen, miten aika ja voimat voivat riittää kaikkiin velvollisuuksiini, perheen kanssa yhdessä olemiseen ja tietysti myös lepoon.

Pari viimeistä viikkoa olen käyttänyt vallan muuhun kuin opiskeluun. Näinhän tämän piti aikaisemman arvaukseni perusteella mennäkin. Työ on vienyt melko paljon energiaa ja olen selvästi kaivannut lepoa niin iltaisin kuin viikonloppuisinkin. Olen viettänyt aikaa perheeni kanssa - totta kai - tarvitsemmehan me toisiamme koko ajan kaikessa mahdollisessa. Kotiaskareet vievät oman aikansa joka päivä. Lisäksi yhdistysharrastukseni vie jonkin verran aikaa, olenhan mm. jäsensihteeri ja jäsenlehden pää- (ja ainoa) toimittaja.

Tuohon alkuun oli laitettava selostus, mistä mm. johtuu, että opintoni eivät nyt ole edistyneet. Tänään kuitenkin ilmoittauduin Johdatus perheopintoihin -kurssin luentopäivään, joka on 3.10.09. Välimatkan vuoksi suoritustapani on siis verkkoluento reaaliaikaisesti sekä kirjallinen essee.

Ihmettelen, miten tomerasti hankin aina kirjoja sun muuta materiaalia pöytäni täyteen ja sen jälkeen juttu tahtoo vallan lässähtää. Aiemmista opiskelukokemuksistani johtuen tiedän, että toisten opiskelijoiden tapaaminen ja lähiopetus ovat parhaita energiapiikkejä opiskeluun. Siksi olen ajatellut suorittaa kaikki mahdolliset perheopintojen kurssit verkkokursseina. Silloin on olemassa valmis aikataulu, jota on pakko noudattaa ja saan luullakseni olla vuorovaikutuksessa toisten opiskelijoiden ja opettajan kanssa.

Tätä pientä kirjoitusta kirjoittaessani aikaa on kulunut noin kaksi tuntia. Vastasin sinä aikana kaksi kertaa puhelimeen, juttelin mieheni kanssa ränneistä ja pihasorasta, tyhjensin astianpesukoneen, söin omenapiirakkaa, katsoin Facebookista sukuun syntyneen uuden vauvan valokuvia ja otin kuvia sekaisesta työpöydästäni blogin elävöittämiseksi. Minulla ei kuitenkaan ole varsinaisia keskittymisen vaikeuksia. Siis mistähän tässä sitten on kyse? Onko tämä nyt sitä työ-, perhe- ja opiskeluelämän yhteensovittamista? Onhan se. Repaleista ja raskasta, mutta kuitenkin niin rikasta ja rakasta. Minun ihana, kokonaisvaltainen elämäntapani, jonka ansiosta aikani ei tule koskaan pitkäksi tai ikäväksi!

Tässä kuva työpöydästäni, jossa opiskelumateriaali odottaa emäntänsä inspiraatiota luottavaisena ja kärsivällisenä. (Onneksi pölyä ei erota kovin hyvin.)

Sosiaalitieteiden metodit

Keskiviikkona alkoivat sosiaalityön aineopinnot johdatuksella kvalitatiivisiin tutkimusmenetelmiin. Sosiaalityön perusopinnoissa oli sosiaalitieteiden metodologiasta perusteita sekä luentojen, että kirjallisuuden muodossa. Perusopinnot taisi olla ensimmäinen kerta, kun sanan metodologia kuulin, saati sitten, että olisin tiennyt, mitä se sisältää.

Sosiaalitieteiden metodologisten perusteiden tarkoituksena oli tarkoitus antaa perustiedot tieteellisen toiminnan perusteista, metodologisista lähtökohdista sekä tutkimusprosessin vaiheista. Jo sosiaalityön perusopinnoissa innostuin aiheesta, vaikkakin joudun tunnustamaan, että aiheeseen liittyvä oppimistehtävä oli vaikein ikinä tekemäni tehtävä. Olinkin erittäin iloinen ja hämmästynyt, kun sain siitä arvosanaksi kiitettävän.

Nyt aineopinnoissa perehdytään kvalitatiivisiin (laadullisiin) ja kvantitatiivisiin (määrällisiin) menetelmiin luentojen ja tutkimusharjoitusten muodossa. Olen todella vastaanottavaisin ja avoimin mielin tiedolle erilaisista vaihtoehdoista, miten tutkimuksia voidaan tehdä.

Sosiaalitieteiden metodit on 10 opintopisteen jakso, johon kuuluu sekä kvalitatiivisissa, että kvantitatiivisissa menetelmissä luennot ja tutkimusharjoitukset. Jaksossa käsitellään tavallisimpia yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen aineistonkeruun ja analysoinnin menetelmiä. Harjoitusten avulla tutustutaan aineistonkeruuseen ja analysointiin käytännössä.

Ensimmäisellä luennolla keskiviikkona Anu-Riina Svenlin tutustutti meitä kvalitatiivisen tutkimusjakson suoritustapaan ja kävi läpi perusasioita tutkimuksesta. Tykkään aiheesta, vaikkakin voisi ajatella tylsäksi :)

T. Susanna

Englannin kieliopinnot

Kuten tuolla jossakin aikaisemmassa kirjoituksessani olen maininnut, niin kielitaitoni on se alue, joka on minulle erittäin haastavaa. Ongelmia on ollut sekä ruotsissa, että englannissa, enkä muita kieliä uskalla ajatellakaan siihen lisäksi. Suuri haaste on minulle nimenomaan kielten puhuminen. Vaikka ei kielioppinikaan huippuluokkaa ole, niinä koen kuitenkin olevani siinä ihan perustasoa. En kertakaikkiaan saa tuotettua puhetta juuri ollenkaan muilla kielillä kuin omalla rakkaalla suomen kielellä :) Tuntuu jopa ihmeelliseltä, että miksei tällainen puhelias höpöttäjä nyt kehtaisi edes yrittää puhua kieliä. En tiedä, mikä on "vikana", mutta minulla tuntuu olevan joku kummallinen lukko, joka ei aukea sitten millään. Vai mikä lienee umpisolmu :D

No joo.. Asiaan.: Tänään alkoi englannin valmentava kurssi. Tutkintotavoitteisesti opiskelevillehan kieliopinnot kuuluvat osana tutkintoa, joten englannin valmentava kurssi on hyvä ponnahdus, jos kielitaito englannissa on päässyt ruostumaan tai kuten minun tapauksessani, sitä ei ole ollutkaan. Olen jo ilmoittautunut Academic Reading ja Communication skills -kursseille ja minulla on nyt sellaiset odotukset, että kun käyn tämän valmentavan kurssin, niin uskallan sitten mennä noille kahdelle muulle kurssille.

Nyt valmentavan kurssin ensimmäisellä kerralla opettaja esitteli kurssin sisältöä ja esittelimme kaikki myös itsemme. Teimme tehtäviä sekä yksin, että parin kanssa ja lopuksi oli tietokilpailu. Kurssin opettajana toimii Nina Hansén, joka vaikutti erittäin asiantuntevalta ja mikä parasta miellyttävältä ja sympaattiselta ihmiseltä. Meitä opiskelijoita on ilmoittautunut ryhmään vain 12, joten ryhmämme oli mukavan pieni. Opiskelukaverit vaikuttivat kaikki mukavilta, joten seuraavan kerran menen kurssille mielelläni.

Kurssille mahtuu vielä mukaan, kurssilla on tilaa 20 opiskelijalle. Opettaja sanoi, että vielä torstaina (17.pvä) ehtii kurssille mukaan, vaikka ehdimmekin jo aloittaa. Jos yhtään olette joku ajatelleet kurssille ilmoittautua, niin suosittelen ilmoittautumaan pikaisesti. Kurssi on 3 opintopisteen arvoinen ja sen voi ottaa valinnaiseksi kieliopinnoksi. Toki kurssille voi tulla ilman tutkintotavoitettakin, ihan itsensä takia oppimaan.

Vaikkakin alkutasoni on heikko, niin uskon, että opin kurssilla ihan kivasti. Kurssi kokoontuu 9 kertaa (36 tuntia) ja sen jälkeen on koe. Kurssin arviointi on hyväksytty - hylätty, joten jos koe menee läpi, niin kurssi on suoritettu. Tuo on mielestäni reilu juttu, ettei todistuksessa sitten näy arvosanaa, vaan riittää, että on yrittänyt parhaansa ja suorittaa kuitenkin kurssin hyväksytysti.

Kerron lisää englannin opinnoistani tässä syksyn aikana.

Keväällä kielitaitoni on ihan varmasti kehittynyt valtavasti käytyäni nuo kaikki kolme 3 opintopisteen kurssia. Englannin osalta opiskelu onkin tulevaa tutkintoani ajatellen ohi. Ensi vuonna sitten ruotsinkielen kimppuun :D

Haasteet ovat tarkoitettu ylitettäväksi !

T. Susanna

Opiskelijan viikonloppu

Tämän viikonlopun opiskeluhommeleiksi olen ajatellut kielenhuollon viimeisen tehtävän aloittamista. Muut 12 sivullista olen saanut suht valmiiksi. Pieniä varmistus- ja tarkastusoperaatioita on kuitenkin vielä suoritettava. Esseemäistä tehtävää varten pitää kerätä materiaalia, joten tänään olkoon materiaalinkeruupäivä ja huomenna pyrin aloittamaan kirjallisen työn.

Muutoin viikonloppuni on tavanomainen, eli siivousta, ruuanlaittoa, pyykinpesua ja muutamia yhdistystoimintaan liittyviä päätoimittajan tehtäviä sekä tärkeimpänä asiana yhdessäoloa oman perheeni kanssa. Ulkona on aivan ihana ilma, joten saatanpa poiketa myös sienimetsässä nauttimassa syksyn läsnäolosta.

Huomasin eilen, että Yliopistokeskus Chydeniuksella on nyt omat sivut Facebookissa. Liityin heti faniksi. En ole käynyt koskaan Kokkolassa, joten oli mukava nähdä valokuvia talosta ja tiloista. Kuvista voisi päätellä, että Chydenius sijaitsee jonkinasteisessa maalaisidyllissä. Mikäs sen mukavampaa, sillä minun silmääni ja sieluani sykähdyttää aina ja iankaikkisesti suomalainen maalaismaisema.

Vietätpä viikonloppusi miten tahansa, nauti kuulaista syyspäivistä ja kerää haluamallasi tavalla voimia pimeän talven varalle!

Tietoteknillisiä haasteita?

Perheopintojen opiskelijana sain heti syyskuun alussa sähköpostiohjeita opintojen aloittamiseksi. Opiskelijoiden on rekisteröidyttävä Korppi-opintotietojärjestelmään ja tämä tehtävä onnistui minulta oikein hyvin. Kävin tutustumassa Korppiin pari kertaa, koska ympäristö oli minulle aivan uusi. Ihmettelin, miksi Korpissa ei näkynyt perheopintojen kursseja, vaikka olin ilmoittautunut opintokokonaisuuteen jo elokuun alussa. Korppi-ympäristöä aikani tutkittuani, päätin kysyä neuvoa kurssisihteeriltä.

Kurssisihteeri vastasi hyvin nopeasti kysymyksiini ja kehotti ilmoittautumaan opintojaksoille, mutta ei opintokokonaisuuteen. Kyseinen tieto oli tullut myös 1.9 saapuneessa sähköpostiohjeistuksessa, mutta hätäisenä ihmisenä olin lopettanut ohjeiden lukemisen heti kohdan 2 a) jälkeen (kohtia oli yhteensä kahdeksan) ja siirtynyt mahtipontisena ja itsevarmana suoraan käytännön toimenpiteisiin. Mikäli olisin malttanut lukea ohjeet loppuun saakka, kurssisihteerin ei olisi vielä tässä vaiheessa tarvinnut antaa minulle henkilökohtaista ohjausta.

Siispä menin Korppiin ilmoittautumaan opintojaksoille. Voi miten helppoa ilmoittautuminen olikaan! Valitsin haku ja ilmoittautumis-välilehden ja sieltä perheopinnot ja oppilaitokseksi tietenkin Chydeniuksen. Johdatus perheopintoihin (P010), Perheen voimavarat ja ongelmat (P020), Kasvatusajattelu perheessä (P030). Näiden kolmen opintojakson ilmoittautumiset keski-ikäinen täti hoiti niin että heilahti! Seuraavaksi ilmeni pieniä pulmia.

P040-jaksolle en voinut ilmoittautua, koska aluksi listassa ei ollut lainkaan Perhesuhteiden säätely -alajaksoa. Lopulta löysin jakson, kun olin napauttanut linkkiä opintokokonaisuuden kohdalta. Kas kummaa, alajakso avautui, mutta ilmoittaudu -painike puuttui. Toinen pulma tuli vastaan Valinnaisten perheopintojen kohdalla. En uskaltanut ilmoittautua, koska en tiennyt pitääkö ilmoittautua P050- eli valinnaisiin opintoihin vai suoraan valitsemalleni alajaksolle.

Siispä otin taas yhteyden kurssisihteeriin. Hän lähetti ystävällisesti linkin, jonka kautta voin ilmoittautua Perhesuhteiden säätely -jaksolle. Klikkasin linkkiä ja ilmoittaudu -painike löytyi välittömästi. Seuraava kummastusta herättävä asia oli se, että valikosta ei voinut valita Chydeniusta, kuten kolmessa ensimmäisessä kurssissa. Ilmoittauduin siis ilman oppilaitoksen määrittämistä, mutta toki ilmoitin kurssisihteerille havaitsemastani puutteesta. Kurssisihteeri vastasi nopeasti ja kertoi, että asiaa selvitellään Jyväskylässä. Hän ohjasi minua myös ilmoittautumaan nimenomaan P050 -jaksolle, ei suoraan valitsemalleni alajaksolle ja tein työtä käskettyä.

Tänään luin alkuperäisiä ohjeita hieman eteenpäin. Havaitsin, että ohjeistuksen kohdassa 2 b) oli suorat ilmoittautumislinkit opintojaksoille. Ohjeissa luki lihavoituna, että älä ilmoittaudu opintojaksoille muuta kautta. En tietenkään ollut käyttänyt suoria linkkejä, vaan olin lähtenyt Korppiin sooloilemaan ja häiriköinyt kurssisihteeriä usealla turhanpäiväisellä sähköpostiviestillä. Näin jälkiviisastuneena voin sanoa, että ainoastaan oppilaitoksen puuttuminen P040 -jakson valikosta sekä epätietoisuus Valinnaisesta jaksosta olisivat nippa nappa olleet asiallisia ja aiheellisia kysymyksiä.

Tämän ilmoittautumisjupakan lopputuloksena minun on pakko myöntää, että ongelmistani vain yksi johtui tietotekniikasta ja loput omasta hätiköinnistäni, huolimattomuudestani ja liiallisesta itsevarmuudestani verkkoympäristön käyttämisessä. Yritän jatkossa lukea kaikki mahdolliset ohjeet loppuun asti ja olla työllistämättä ihmisiä hosumiseni ja sooloiluni takia. Kiitokset ystävälliselle kurssisihteerille ja pahoittelut aiheuttamastani ylimääräisestä työstä. Kyllä minulle olisi saanut heti kättelyssä laittaa lyhyen ja ytimekkään viestin: Lue lähettämäni ohjeet!

Ainoa lohdullinen seikka tässä jupakassa on se, että kyse ei varsinaisesti ollut "järkeni loppumisesta" vaan lähes mahdottomalta tuntuvasta ilmiöstä eli LIIAN NOPEASTA HÄMÄLÄISESTÄ!

Johdatusta psykologiaan

Olin jo kovasti odotellut, että milloin pääsen taas opiskelemaan. Eilen sain sähköpostiini opintokirjeen Johdatusta psykologiaan-opinnoista (PSYY011), joihin olin ilmoittautunut. Opinnot ovat 4 opintopisteen arvoiset ja ajattelin suorittaa ne tässä syksyn aikana muiden opintojeni lomassa sopivissa väleissä.

Psykologian johdatusopinnoissa tutustutaan psykologiaan ja katsastellaan monenlaisia arkipäiväisiä ilmiöitä teoreettisesti monesta eri näkökulmasta. Kurssi hyväksytään yleistieteellisinä opintoina Jyväskylän yliopiston kaikissa tiedekunnissa.

Opintotehtäviä saa jokainen opiskelija suorittaa ihan omaan tahtiinsa vapaasti pitkin lukuvuotta. Opinto-oikeus kestää siis koko lukuvuoden. Vastuu opinnoista on opiskelijalla itsellään, kuten toki kaikissa muissakin Avoimen yliopiston opinnoissa.

Opintomateriaaleina on erilaisia tiedonlähteitä. Opiskelija itse valitsee tiedon ja pohdiskelee asioita niiden pohjalta.

Kurssi suoritetaan joko kolmella opintotehtävällä tai verkko-opintona netissä. Opintotehtävissä on vaihtoehtoina joko yksilö- tai parityö. Opintotehtävät ovat esseetehtäviä, joissa on useita vaihtoehtoja valittavana. Kurssin yhtenä lähdemateriaalina on etälukion psykologia-sarja, joka sisältää viisi puolen tunnin ohjelmaa.

Itse teen opinnot itsenäisesti esseetehtävinä ja aion myös käydä opintopiirin tapaamisissa, joita järjestetään viisi kertaa loka-marraskuussa.

Opinto-oppaan ja muun saamani opintomateriaalin perusteella tulen varmasti oppimaan paljon uutta ja mielenkiintoista, mutta lisää ajatuksiani saatte aiheesta, kun ehdin perehtyä psykologian saloihin.

Ensi viikolla alkaakin sosiaalityön aineopinnot perusopintojen kanssa yhteisellä perehdytystilaisuudella ja viikolla 38 alkavat aineopintojen luennot sekä englannin valmentava kurssi. Siitä sitten alkaakin kunnon aherrus, koska opintoja on useina iltoina viikossa ja jopa joinakin lauantaipäivinäkin. Reippaasti mukaan vaan :)

T. Susanna

Olevista ja tulevista opinnoista

Kävin tänään Optimassa katsomassa, onko sinne tullut mitään uusia viestejä. Virolaisen Sanna oli laittanut viestiä, jossa kerrottiin uusinta tietoa sosionomi AMK -tutkinnon rinnastamisesta alempaan yliopistotutkintoon. Viestissä uumoiltiin, että sosionomin polku maisteriksi helpottuu hieman, eikä opintopisteitä tarvitsisi tulevaisuudessa suorittaa niin paljon kuin tutkintovaatimukset tällä hetkellä määrittävät. Tämä oli niin iloinen ja hyvältä tuntuva uutinen, että halusin heti mainita siitä täällä blogissa. Opiskelu on toki kiinnostavaa ja antoisaa, mutta työn ja perheen ohella opiskeleminen on sen verran vaativaa, että en pistä vastaan, mikäli aiemmista opinnoista hyväksiluettaisiin hieman enemmän. Sannan mukaan saamme syksyn aikana lisätietoa ja niitä tietoja jään toiveikkaana odottelemaan.

Kielenhuollon tehtävissä olen jo edistynyt jonkin verran. Haastavilta jotkin tehtävät ovat tuntuneet. Aika ajoin tämä armas suomen kielemme on tuntunut melkeinpä vieraalta kieleltä, sen verran syvällisesti on nyt joutunut pohtimaan rinnastuksia, sanajärjestyksiä ja lauseenvastikkeita. Joka tapauksessa toiveeni ovat sikäli korkealla, että uskallan varovasti toivoa saavani hyväksytyn arvosanan heti ensi yrittämällä. Oletan, että viikonloppuna voisin taas perehtyä tehtäviin paremmin. Tällä viikolla iltani ovat olleet sen verran täyteen buukattuja, että työskentelyssä on ollut pakko pitää pieni breikki.

Eilen sain sähköpostia perheopintojen tiimoilta. Perehdytystilaisuus pidetään to 10.9.09 klo 18-20 Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Niin mielelläni kuin olisinkin silloin paikalla, se ei vain ole mahdollista. Pääsen töistä noin 16-16.30 ja matka edestakaisin on noin 900 kilometriä. Ilmeisesti perehdytystilaisuuteen ei taida olla mahdollista osallistua verkkovälitteisesti. Olisin toivonut sen olevan mahdollista.

Sähköpostissa tuli kuitenkin oikein hyvät ohjeet ja tehtäviäkin jo annettiin. Aluksi pitää kirjoittaa perheopintojen opiskelusuunnitelma (HOPS). Sähköiseen opintotietojärjestelmä Korppiin pitää rekisteröityä ja sen jo teinkin. Tietoa annettiin myös lähiopetuksesta ja oppimistehtävien oma-arvioinnista. Liitteistä löytyi myös 95-sivuinen perheopintojen opiskeluopas.

Opiskelun käynnistyminen ja tositoimiin ryhtyminen tuntuu jännittävältä. Näen aina etukäteen erittäin selkeästi mielessäni, miten sutjakkaasti ja sujuvasti saan tehtävät valmiiksi yksi kerrallaan, mutta jatkossa totuus paljastuu toisenlaiseksi. Millaiseksi??? Siitä kuulette sitten tuonnempana!

Kommentoikaa ja osallistukaa, niin saamme tänne aikaiseksi kunnon vertaistukiryhmän!!!

T: Ulla

Kielenhuollon tehtävät saapuivat!

Kolmen opintopisteen kielenhuollon itseopiskelukurssin monistenippu saapui eilen. Eri tyyppisiä tehtäviä on 13 kpl. Tutustuessani niihin eilen illalla, huomasin heti, että osa tehtävistä on erittäin haastavia. Apuvälineiksi hain kirjastosta kaksi opettajan suosittelemaa kielenhuollon oppikirjaa. Lisäksi käytän apuna internetistä löytyviä kielenhuolto-oppaita. Tehtävien haasteellisuus osoittaa minulle sen, että äidinkielen oikeaoppinen hallitseminen vaatii todellista perehtymistä mm. kielioppiin ja oikeinkirjoitukseen. Ainakaan minä en voi tehdä kyseisiä tehtäviä pelkästään selkärangasta.

Tehtäviin sisältyy myös pohdintatehtävä kirjallisesta viestinnästä. Pohdintatehtävä vaatii aikaa ja perehtymistä, koska aineisto on etsittävä itse esim. lehdistä tai muusta ympärillä olevasta julkisesta viestinnästä. Näin ollen muutaman viikon aikana on kiinnitettävä tietoisesti huomiota kaikkeen kirjoitettuun tekstiin ja kerättävä löydetty aineisto paperille muistiin pohdiskelua varten.

Olen alustavasti suunnitellut sellaista taktiikkaa, että teen nopeasti helpoimmilta tuntuvat tehtävät valmiiksi. Tällä tavoin saan jäljellä olevien tehtävien määrän nopeammin pieneksi ja stressikäyrä pysyy toivon mukaan alhaisena. On niin eri tilanne, kun työn alla on enää kuusi sivua eikä vielä kaksitoista.

Työviikko meni jälleen nopeasti. Tänään hoidimme pakolliset kotihommelit ja nyt on iltaan asti aikaa ratkaista suomen kielen arvoituksia, kun tytärkin lähti tallille kavereita tapaamaan ja heppoja hoitelemaan. Kerron teille hieman myöhemmin, millä tavoin kielenhuolto-opintoni sujuvat. Saas nähdä, pysyykö homma hanskassa!

Opiskelu ja oppimistavat

Tulipahan tässä mieleeni, kuinka tärkeää on saada opiskella tavalla, jolla parhaiten oppii.

Avoimen yliopiston opinnoissa on paljon erilaisia suoritusvaihtoehtoja. Vaihtoehtoina ovat tentit, oppimistehtävät ja verkko-opinnot eri muodoissaan. Luentoja voi kuunnella paikan päällä, osallistua luentoihin verkossa tai kuunnella ne tallenteina. On erittäin tärkeää, että jokaisen on mahdollista valita millä tapaa opintonsa suorittaa, sillä oppimistyylejäkin on erilaisia. Toiset oppivat parhaiten kuuntelemalla, toiset näkemisen avulla ja toiset kokeilemalla käytännössä.

Oma oppimistapani on kinesteettinen/visuaalinen. Parhaiten opin asioita tekemällä. Niin ne jäävät mieleeni. Yliopisto-opinnot ovat pääosin teoreettisia asioita, joita ei kaikkia voi käytännössä heti kokeilla. Minä voin onneksi hyödyntää visuaalista oppimistani opinnoissani. Luentoja kuunnellessani teen lyhyet muistiinpanot. En halua kirjoittaa kaikkea ylös. Kuulon kautta oppiminen on minulle haasteellista. En osaa/pysty keskittymään vain kuuntelemaan. Pidän siitä, että luennoitsija antaa monistemateriaalia luennon teemoista. Erittäin mukavaa on, jos luennoitsija näyttää luennon tueksi värikkäitä ja havainnollistavia kalvoja.

Opiskelen mielelläni rennosti, enkä useinkaan jaksa keskittyä "istu ja kuuntele"-tyyliseen opiskeluun. Minulle on tärkeää, että saan välillä liikkua ja esim. juoda samalla kahvia. Eli oppimistyylini on holistinen.

Osan luennoista haluan kuunnella tallenteina, että saan vaihtelua. Mikäpä mukavampaa, kun saa kuunnella luentoja omalta kotisohvalta. Luentojen tallenteet ovatkin mahtava vaihtoehto "live"-luennoille senkin vuoksi, että aina ei pääse luennoille juuri silloin, kun ne järjestetään. Luentoja on myös kätevä kerrata tallenteiden avulla.

Itse valitsen usein kirjallisen tehtävän tentin sijaan. On tärkeää saada valita omaan oppimiseen sopivat opiskelutavat. Jos et ole varma, mitkä tavat tuntuvat hyviltä, kokeile reippaasti kaikkia vaihtoehtoja. Kannattaa myös tutustua esim. netissä erilaisiin oppimistyyleihin ja -tapoihin

Opinnot antavat paljon onnistumisen kokemuksia. Oman itsensä arvostaminen ja uskaltautuminen käyttämään omia kykyjään ovat tärkeitä asioita. "Miksen juuri minä!"

Muista myös "armahtaa" itseäsi. Aina ei voi saada huippuarvosanoja.

Opintoja aloittaessasi suunnittele ja aikatauluta opintosi. Tee esim. Hops (henkilökohtainen opintosuunnitelma) ja yritä pitää suunnitelmistasi kiinni. Hyvin suunniteltu on jo osittain tehty. Tärkeää on muistaa, että opinnot on tarkoitettu "tavallisille ihmisille" :)

Pidä tärkeänä yrittää parhaasi ja arvosta taitojasi. Tiedosta jollakin tasolla myös haasteellisemmat oppimisalueesi, mutta älä anna niiden pysäyttää sinua, vaan harjaannuta itseäsi. KUKAPA MUU KUIN SINÄ ITSE!

Kielenhuollon kurssille

Tänään ilmoittauduin kolmen opintopisteen kielenhuollon kurssille (XKV0012), joka suoritetaan itseopiskeluna. Opetusohjelmassa kerrotaan, että kurssi soveltuu liitettäväksi Jyväskylän yliopiston (mm.) sosiaalityön tutkintoon, joko pakolliseen tai valinnaiseen kirjoitusviestinnän osioon. Opinto-oikeutta on 31.7.2010 saakka. Ennustan, että palautan viimeisen tehtävän 31.7.2010 klo 23.30, sillä juuri näin kävi sosiaalityön perusopintojen kanssa. Taidanpa psyykata itseni uskomaan, että viimeinen opinto-oikeuspäivä onkin 31.12.2009. Mielettömän ovelaa!

Kurssit ovat toki maksullisia, opetus ei tietenkään voi olla ilmaista. Hyvä puoli on se, että tiedän melkoisen tarkkaan, miksi käyn työssä...! Ei kun oikeasti hyvä puoli näissä maksuasioissa on se, että hintavammat kurssit laskutetaan kahdessa tai kolmessa erässä. Tämä kurssi maksaa 85 euroa ja se maksetaan kertaheitolla.

Kielenhuollon kurssiin vielä palatakseni odotan tätäkin kurssia innolla. Pidän kirjoittamisesta ja mielestäni kielenhuolto on aina tarpeellista. Enimmäkseen kirjoittelen kirjalliset tehtävät musta tuntuu-periaatteella, sillä ne oikeat kielioppisäännöt tuppaavat usein unohtumaan. Olen lukenut kirjoja viisivuotiaasta lähtien ja uskoisin, että äidinkieli on siitä syystä melko mukavasti tuolla selkärangassa, mutta kun mieluummin kuitenkin haluaisin tietää säännöt kuin arvailla niitä. Tieteellisellä kirjoittamisella on tietysti muitakin vaatimuksia kuin kielioppisääntöjen osaaminen ja niitäkin minun tulee vielä harjoitella. Toistaiseksi en ole kovin tarkasti selvillä kurssin sisällöstä, mutta esittelyssä kerrotaan, että opiskelija perehdytetään lähdemateriaalien avulla nykyisen kielenhuollon osa-alueisiin, normeihin ja suosituksiin.

Näitä äidinkielen opintoja en pelkää tai jännitä. Mutta se ruotsi ja englanti...! Minulla on autossa lukiotason englannin ja ruotsin cd-levyjä ja yritän kuunnella niitä työmatkoilla mahdollisimman paljon. Harmi vaan, kun ajellessa on niin himputin mukavaa kuunnella suomenkielistä musiikkia!

Ainutlaatuinen päivä!

Sain tänään postin tuomassa kirjekuoressa elämäni ensimmäisen todistuksen yliopisto-opinnoista ja se tuntui niiiin mukavalta ja niiiin palkitsevalta. Jyväskylän yliopiston leimalla varustettu todistus todistaa, että olen todistetusti suorittanut sosiaalityön perusopinnot! Tunnelma on tällä hetkellä helpottunut ja onnellinen.

Todistukseni todistaa, että tämmöinen keski-ikäinen tätikin voi oppia uusia asioita ja selvitä monenlaisista tilanteista ja haasteista. Kurssin aikana piti lukea lähdekirjallisuutta, kirjoitella oppimistehtäviä ja osallistua mm. verkkolukupiiriin. Nämä kaikki olivat mieleenpainuvia asioita ja tilanteita. Parhaiten kuitenkin mieleeni jäivät luennoitsijat ja tuutori, jotka tapasin verkkovideon välityksellä. On se ihmisvaikutus merkillisen suuri ja asiaa pohtiessani huomasin, että luentotilanteessa tapahtuu sellainen juttu, että ihminen antaa tiedolle kasvot. Olen varma, että aina kun kuulen esimerkiksi Rauno Perttulan nimen, muistan hänet puhumassa meille opiskelijoille Frankfurtin koulukunnasta tai toisin päin!

Olen nyt virallisesti päässyt perille ensimmäiselle etapilleni, mutta opinpolkuni jatkuu edelleen - aivan varmasti!

Hieman lisää perheopinnoista

Perheopintojen perusopinnot olivat mielestäni erittäin hyvä paketti siitä, mitä nykyajan perhe (perheet) on. Opinnoissa perehdytään perheen rooliin yhteiskunnassa. Nykyajan perheillä on usein suuria haasteita pärjätä arjessa yhdistäen työ, perhe ja muu yhteiskunnallinen osallistuminen.

Perheopinnoissa perhettä tarkastellaan monelta taholta eri tieteenalojen näkökulmista. Itse suosittelen perheopintoja (25 op) kaikille, jotka haluavat tietoa nykyajan perheistä ja haluavat esim. työhönsä näkökulmia ja työkaluja toimia perheiden kanssa yhteistyössä.

Tutkintotavoitteisesti opiskeleville perheopinnot sopivat hyvin sivuaineopinnoiksi. Itse olen suorittanut perheopinnot juuri toisena sivuaineopintona.

Perheopinnoissa on useita eri suoritusvaihtoehtoa, joten opiskelijat voivat toteuttaa erilaisia oppimistyylejään :)

Kysymyksiä Susannalle perheopinnoista

Aloitteleva perheopintojen opiskelija kysyy kokeneemmalta:

1. Teitkö yhtään verkkokurssia ja jos teit niin mitä pidit suoritustavasta?
2. Onko verkkokursseilla sama kirjallisuus kuin tenteissä?
3. Miten perheopinnot arvostellaan? 1-5 vai miten?

Tässä tuli nyt pari asiaa, joihin toivoisin sinulta lisävalaistusta. Kaikki muukin lisätieto on tervetullutta!

Ulla

Ulla Laine esittäytyy

Hei!

Olen Ulla Laine ja tällä hetkellä eli elokuussa 2009 ikävuosia on plakkarissa 44. Olen 14-vuotiaan tytön äiti ja onnellisesti naimisissa. Asun pienen perheeni kanssa Forssassa keltaisessa puutalossa. Ikkunoistamme näkyy metsiä, peltoja, latoja, taloja, pieni järvi sekä valtatie 10, jota pitkin pääsee ajelemaan mukavasti Hämeenlinnaan tai Turkuun.

Työskentelen Ypäjän kunnassa perhetyöntekijänä. Valmistuin sosiaalikasvattajaksi vuonna 1993 Elimäen sosiaalialan oppilaitoksesta. Annoin itselleni luvan jatkaa opintoja, kun tyttäreni saavutti kymmenen vuoden maagisen virstanpylvään. Hakeuduin Hämeen Ammattikorkeakouluun päivittämään tietojani ja opiskelin työni ohella noin kaksi ja puoli vuotta Hämeenlinnassa Lahdensivun toimipisteessä. Sosionomi-opintojen parasta antia oli se, että sain tutustua sosiaalipedagogiikkaan, joka on siitä lähtien ollut minulle erittäin läheinen ja rakas teoria. Sosionomi AMK -tutkinnon sain valmiiksi kesäkuussa 2007. Opiskelu oli mielenkiintoista, antoisaa, ihanaa ja toisinaan rankkaa. Päätin tuolloin, että nyt pidän ainakin kahden vuoden hengähdystauon ja keskityn vain perheeseeni, työhöni ja muihin harrastuksiini.

Tosiasiassa ei mennyt kuin hetki, kun ryhdyin suunnittelemaan mitä seuraavaksi opiskelisin. Syyspuolen toivuin AMK-opinnoistani ja kevään koittaessa selvittelin elämäntilanteeseeni sopivia opintomahdollisuuksia. Löysin avoimen yliopiston ja syksyllä 2008 ilmoittauduin Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukseen suorittamaan sosiaalityön perusopintoja. Valintani oli Kokkola, koska Chydeniuksessa painopisteenä on aikuiskoulutus.

Koska sosionomit saavat sosiaalityön perusopinnoista 15 op hyväksilukuja, minulle jäi suoritettavaksi vähältä kuulostavat 10 op. Olikohan kyse "kisaväsymyksestä," sillä minulla meni kokonainen lukuvuosi siihen että sain kaikki kurssit suoritettua. Tosin lisäksi suoritin yleisopintoina kolmen opintopisteen Tiedonlähteet ja tiedonhaku -verkkokurssin. Molemmat opintokokonaisuudet pystyi tekemään etäopiskeluna, joka on tällä hetkellä minulle lähes ainoa tapa opiskella. Yhden kirjallisen tentin kävin tekemässä Hämeenlinnassa, muutoin opiskelin kotoa käsin ja olin luennoilla mukana tietokonevälitteisesti. Verkkoluennot, verkkokurssit ja erilaiset kirjalliset tehtävät ovat kätevä tapa opiskella, kun opiskelijan ja oppilaitoksen välillä on matkaa noin 415 kilometriä. Chydeniuksen henkilökunta on osoittautunut ystävälliseksi ja auttavaiseksi. Apua ja neuvoja olen saanut aina kun olen tarvinnut ja mikä parasta: erittäin nopeasti. Tentaattorit ovat olleet ymmärtäväisiä ja suhtautuneet aikuisopiskelijan siviilikiireisiin joustavasti. (Epäilenpä, että palautin lähes kaikki tehtäväni enemmän tai vähemmän palautuspäivämäärän jälkeen.)

Elokuussa 2009 ilmoittauduin opiskelemaan perheopintoja (25 op) joita odotan innolla, sillä uskon saavani kurssien myötä uusia näkökulmia omaan työhöni. Haaveissani siintävät sosiaalityön aineopinnot, mutta ainakaan tällä hetkellä en saa niitä järjestymään. Aikeitani hidastaa tämä fyysinen välimatka, sillä aineopintoja ei voi suorittaa kokonaan etänä. En kuitenkaan lannistu, vaan suorittelen nyt omassa tahdissani erilaisia kursseja, jotka myöhemmin käyvät mm. sivuaine- ja valinnaisiksi opinnoiksi. En siis voi kieltää, etteikö yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto kiinnostaisi, mutta opintielle tulevat esteet on ylitettävä yksi kerrallaan, jotta haaveeni voisi toteutua. Välimatkan lisäksi haasteita tuovat mm. käytännön harjoittelun järjestyminen ja kieliopinnot, sillä olen sekä englannin että ruotsin kielessä täysi tumpelo.

Pyrin kertomaan täällä avoimen yliopiston blogissa viikoittain, miten opintoni sujuvat. Toivon, että te uudet aikuisopiskelijat saisitte intoa ja opastusta tuleviin opintoihinne. Näistä blogi-teksteistä saat omakohtaisiin kokemuksiini perustuvaa autenttista tietoa opiskelun ihanuudesta ja haasteista. Tunnelmat tulevat luultavasti vaihtelemaan laidasta laitaan. Luvassa on epätoivoa, hammasten kiristystä, väsymystä sekä mieleni avartumista, iloa ja onnea.

Odotan mielenkiinnolla kirjoittajaparini Susannan tekstejä, sillä ensinnäkin hänen kirjoitustyylinsä on oikein mukava ja lisäksi hän on ryhtynyt opiskelemaan sosiaalityön aineopintoja, joihin minäkin sitten joskus toivon mukaan pääsen osallistumaan. Tulen lukemaan tarkasti hänen blogi-tekstejään - onhan hän tavallaan raivaamassa tietä myös minun tuleville opinnoilleni.

Syyskesäterveisin ja onnea opintoihisi toivottaen:

Ulla Laine

Esittelyni

Hei. Olen 37-vuotias perheenäiti, joka on innostunut opiskelusta. Vuonna 2005 ajattelin alkaa kouluttautumaan ihan eri alalle, jolla aikaisemmin työskentelin. (Kotiäitinä olin ollut kymmenisen vuotta.) Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto kiinnosti ja se olikin lyhyt koulutus, josta sain nopeasti ammatin. Valmistuin 2006 kesäkuussa ja sain heti heinäkuussa töitä. Tällä hetkellä työskentelen vaikeasti vammaisten lasten/nuorten parissa.

2006 syksyllä aloin suorittamaan avoimessa yliopistossa erityispedagogiikan perusopintoja, koska halusin tietoa syventävämmin, mitä koulunkäyntiavustajan koulutus sisälsi. Innostuin niin kovasti tästä avoimen yliopiston opiskelumahdollisuudesta, että heti suoritettuani "erkan" perusopinnot, otin perheopintojen perusopinnot. Vielä tässä vaiheessa en tiennyt, mikä minusta tulee "isona", mutta jossakin vaiheessa perheopintoja mieleeni tuli kirkkaasti, että sosiaalityötä minun kuuluu alkaa opiskelemaan. Ja siitäpä sitten sosiaalityön perusopintoihin seuraavaksi.

Sosiaalityö tuntui heti alkuunsa erittäin mielenkiintoiselta, vaikkakin haastetta oli perusopinnoissa huomattavasti enemmän kuin erityspedagogiikan ja perheopintojen perusopinnoissa oli ollut. No ei se mitään. Haasteet on vaan tarkoitettu ylitettäviksi :) Nyt syksylle jäi vielä hieman suoritettavaa perusopinnoista, mutta samalla aloitan aineopinnot. Johdatusta psykologiaan (4 op)ajattelin suorittaa osana yleisopintoja. 3 op Tietoverkot työvälineenä on jo suoritettuna yleisopintoihin. Sitä suosittelen lämpimästi kaikille heti aika alkuvaiheissa opintoja, koska se antaa paljon tietokoneen käyttötaitoja, joita tarvitaan opintotöitä tehdessä. Opintojen tekemistä helpottaa huomattavasti, jos on tietokoneen käyttötaidot kunnossa.

Ja tähän väliin tunnustus ;) Kielten oppiminen on ollut minulle aina erittäin haastavaa. Aloitan englannin opinnot nyt syksyllä. Koen tarvetta aloittaa englannin mahdollisimman alkeista, joten suoritan ensin valmentavan kurssin, ennen varsinaisia kursseja. Mielessäni on hieman epäilyjä itseäni kohtaan. Miten käy, kun aineopinnot ovat varmasti jo aikaa vieviä ja täytyy tuo englanti saada suoritettua. Toki taas ikuisena optimistina tiedän, että kyllä se siitä, kun näkee kovasti vaivaa. Mitään ei saa tekemättä töitä.

Tiedän, että vuodesta tulee haasteellinen töiden, perheen ja opintojen yhteensovittamisessa, mutta avoimen yliopiston opiskelumahdollisuudet ovat hienot. Opinnoissa on erilaisia suoritusvaihtoehtoja, joten erilaiset oppimistyylit on otettu huomioon. Opintoja voi tehdä juuri siihen tahtiin, kun omissa rahkeissa on varaa. Jos välillä tulee paussin aika, se sitten on otettava. Asiat on aina muistettava laittaa tärkeysjärjestykseen ja jokaisella varmasti tulee tilanteita, jolloin pieni löysääminen on paikallaan. Yksi tärkeimmistä motoistani on: "Asioilla on tapana järjestyä" :)

Näistä kaikista opinnoistani tulen syksyn mittaan kirjoittelemaan näillä sivuilla. Toivon, että opinnoissani kokemani haasteet ja onnistumiset antavat edes jollekin puhtia opintoihin.
Voi kun mua jänskättää tuleva opintovuosi :)

Ihanan haasteellisia opintoja teille kaikille toivottaen.
Susanna Muhonen