Pages

Käytännöt II

Help me!

Asia, miten suoritan käytännöt II työharjoittelun, on alkanut askarruttamaan mieltäni. Miten voin sen suorittaa työni ohessa, kun päivät menevät omissa töissäni. Yksi aika epätoivoinen vaihtoehto olisi suorittaa se paikassa, jossa voisi olla iltaisin ja viikonloppuisin, mutta taitaisi käydä 40 päivän (2 kk) harjoittelu oman työn lisäksi (vaikkakin teen 6 tunnin päivää) todella haasteelliseksi. Ja sitäpaitsi, aika harvassa taitavat olla paikat, joissa sosiaalityöntekijät ovat iltaisin ja viikonloppuisin työvuorossa. Harjoitteluhan vaatii yhteistyötä sosiaalityöntekijän kanssa.

Avoimen yliopiston opiskelijat eivät saa aikuisopiskelurahaa, mutta tuon harjoittelun kohdalla pitäisi kyllä olla toisin. Silloinhan ei voi olla mitenkään omassa työssään. 2 kuukauden rahaton kausi on ihan mahdoton vaihtoehto (vaikka mun palkka pieni onkin ;) ). Pitää vain toivoa, että jotenkin saisin asian järjestymään. Pitää alkaa suunnittelemaan asiaa täysillä. Ensi lukuvuoden aikana tuo on pakko saada alta pois ja pitääkin, jos halajaa maisteriopintoihin hakea. Ja sitähän mä haluan :) Yksi vaihtoehto olisi, jos saisin vaikkapa 2 kuukauden sijaisuuden jostakin sosiaalityön kentältä ja ottaisin omasta työstäni vapaata siksi aikaa. Nyt tuli semmonen "paniikki" asian suhteen, että auttakaa joku, jos teillä on ideoita. Oma työni on koulussa koulunkäyntiavustajana, joten omalla työpaikallani en harjoittelua voi suorittaa mitenkään.


Susanna

btemplates

17 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

MOIKKA!

Olen miettinyt tuota ihan samaa asiaa. Mikäli joskus olen samassa tilanteessa, tuntuu hieman utopistiselta, että harjoittelu järjestyisi omassa työyhteisössäni, joka on todella pieni. En myöskään voi ottaa palkatonta vapaata kahta kuukautta.

En oikein tiedä, onnistuuko työharjoittelu menemällä sijaiseksi, sillä voiko sijainen oikeasti olla työn harjoittelijana? Sitten olen miettinyt, että jospa käyttäisi koko vuoden lomapäivät olemalla työharjoittelussa, mutta en tiedä onko sekään mahdollista ja tuo malli vaikuttaisi todella paljon omaan jaksamiseeni.Helpointa kai olisi, jos on jo valmiiksi töissä sosiaalitoimessa epäpätevänä.


TE JOTKA OLETTE JO TEHNEET KYSEISEN TYÖHARJOITTELUN, KERTOKAA MEILLE MITEN HARJOITTELU JÄRJESTYI KÄYTÄNNÖSSÄ!!!


TARVITSEMME RATKAISUEHDOTUKSIA JA ESIMERKKITAPAUKSIA.

TUHANNET KIITOKSET!!!

T: Ulla Laine

Susanna Muhonen kirjoitti...

Tiedän ainakin yhden henkilön, joka tekee vuoden sijaisuutta ja on suorittanut samalla tuon käytännöt II:n. Eli kyllä se onnistuisi silläkin tavalla, jos vain sen sijaisuuden jostain saisi, mutta miten, kun ei oo pätevä.. Sitten on tosiaan paljon noita, jotka ovat jo sosiaalityön kentällä töissä ja vaihtavat vaan jonkun työntekijän kanssa paikkaa keskenään. Kyllä on surullista, että vaikka kuinka näitä opintoja vääntää, niin tuohonko se sit tyssää. Minä en ainakaan pysty lomiani käyttämään, tai kai sitä pystyisi jotenkin, jos vetäisi itsestään mehut viimiseen pisaraan :( Pakko tuo on jotenkin järjestyä. Onko sponsoreita maksamaan mulle kahden kuukauden menetetty palkka, niin otan töistä palkatonta ;) Toivotaan, että joku lukija osaa auttaa. Harmi vaan, kun tällä meidän blogillamme ei taida olla ihan virkamiestasoista lukijakuntaa ;) Mutta pakko kai se on luottaa omaan sanontaansa, joka on " Asioilla on aina tapana järjestyä". Tässä asiassa taisin nyt todella pitkästä aikaa huomata itsessäni pessimistisyyttä, hui ;) T. Susanna

Anonyymi kirjoitti...

SUSANNA!

Aivan varmasti asia järjestyy. Mietintämyssy päähän ja lisäksi rohkeasti kyselemään joka paikasta neuvoja. Sossuista on monella paikkakunnalla pulaa ja sijaisuuksia luulisi saavan, etenkin kun olet alan opiskelija.

Oletko koskaan kysellyt Chydeniuksen henkilökunnalta, heillä voi olla asiasta arvokasta tietoa. Kertokaa siis tekin sieltä Chydeniuksesta, jos teillä on aiempia esimerkkejä harjoittelun tekemisestä. Pliiiis :) Ja kiitos!

T: Ulla taas

Susanna Muhonen kirjoitti...

No jotain syksyllä kyselin yhdeltä opettajalta, mutta nyt se alkaa vasta tuntumaan ajankohtaiselta. Jospa tuo Virolaisen Sanna osaisi antaa jotakin vinkkejä ;)

Sanna Virolainen kirjoitti...

Rohkeasti vaan soitto tai sähköposti käytännöistä vastaavalle opettajalle eli Anu-Riina Svenlinille. Hänellä on tietoa siitä miten tällaisissa tilanteissa on aikaisemmin toimittu. Neuvoja saat varmasti! Anu-Riinalla on ehkä myös sopivia paikkoja tiedossa. t. Sanna

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos vinkistä Sanna :)

T: Ulla

Anonyymi kirjoitti...

Itse otin palkatonta vapaata suorittaakseni tuon 2 kk harjoittelun. Onnistui silloin kun ei ollut vielä lasta&taloa kehissä...Mites kulttuurirahasto ym. opintorahastot, niiltähän voi anoa lyhyttäkin aikaa varten avustusta opintoihin???itse kaavailin tätä mahdollisuutta graduvaiheessa muttei tullu käytettyä kuitenkaan.
Tsemppiä järjestelyihin, kyllä asiat hoituu:)

Susanna Muhonen kirjoitti...

Kiitos vastauksestasi ja mielenkiinnosta asiaa kohtaan :)Siis.. Onko tuommosia rahastoja olemassa, oho. Nyt pitää alkaa tässä oikein pohtimaan asiaa todenteolla. Laitoinkin tänään sähköpostia käytännöt-jakson opettajalle ja uskon, että häneltäkin tulee apua ja vinkkejä. Kuitenkin tuntuu tosiaan kamalalta, jos ei sais kahteen kuukauteen mun pientäkään palkkaani. No, kuten sanottu, asia järjestynee varmaan jotenkin.

Velma kirjoitti...

Oletteko selvitelleet että voisko Työkkäri tai Kela rahoittaa jotenkin? (en siis tiedä yhtään onnistuuko tai oletteko jo tsekanneet, mutta....)

Susanna Muhonen kirjoitti...

Kiitos Velma mielenkiinnostasi, mutta tosiaan Avoimen Yliopiston opiskelijat eivät voi saada Kelalta mitään opintorahaa, koska opiskelu on mahdollista suorittaa työn ohessa. Opinnothan ovat iltaisin ja viikonloppuisin. Just tuo onkin niiiiin väärin, kun nuo 2 kuukauttahan ei omassa työssään voisi olla, kun työharjoittelu vie kokoaikaisen panoksen. Työkkäristä nyt tuskin mitään saa. Nämä mun mietinnät ovatkin vielä ihan alkutasolla, joten antakaa tosiaan kaikenlaisia ideoita, niin kun asia on ajankohtainen niin alan selvitellä sillee "aikuisten oikeesti". Vielä en voi töissä kovin alkaa asiasta puhumaan, koska ensi syksyn asiat ovat muutenkin ihan auki. Eli kuka missäkin toimipaikassa jatkaa, mutta uskon että ennen kesäkuuta asiat alkavat jo oman työn kohdalla hieman selviämään, joten sitten tämä työharjoitteluasia mietintään toden teolla. Ja tosiaan onhan mulla aikaa koko lukukausi.
T. Susanna

Anonyymi kirjoitti...

Hei,

Käytännöt II jakson suorittaminen aiheuttaa tosiaan päänvaivaa erityisesti opiskelijoille, jotka eivät jo ole sosiaalityössä. Koskien rahallisen korvauksen järjestymistä vaihtoehtoja on vuorotteluvapaa, työnkierto (jos kunnan palveluksessa), harjoittelijalle maksettu palkka (kannattaa kysyä suoraan paikasta, jossa harjoittelun haluaa tehdä, esim. Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa opiskelija on saanut harjoittelijan palkkaa). Kävin äsken tutkailemassa myös uusia aikuiskoulutustuen saamisehtoja (www.koulutusrahasto.fi) ja tulkintani mukaan se voisi olla sovellettavissa käytännöt II-jakson osalta, koska silloin opiskelu on kokopäiväistä ja kesto on se 2 kk. Meillä Kokkolassa opinnot suoritetaan pääainevaatimusten mukaisesti, mikä tukee tulkintaa siitä, että kyse on tutkintoon johtavista opinnoista jne. Tämä mahdollisuus on minusta ainakin selvittämisen arvoinen ja me voimme ilman muuta kirjoittaa omalta osaltamme liitteeksi selostuksen jaksosta. Viestin lopuusa on kuvaus aikuiskoulutustuen saamisehdoista.

Olkaa ajoissa ja rohkeasti yhteydessä, kun alatte suunnitella jakson suorittamista - kaikille opiskelijoille löytyy joku ratkaisu jakson suorittamiseksi. Sosiaalityöntekijöiden sijaisuuksia voi aina kokeilla hakea ja jos sellaisen saa, kannattaa jakson suorittaminen liittää esim. sijaisuuden alkuun, jolloin ohjaajakin järjestyy helpommin, kun ei olla vielä niin tuttuja. Tai ehdottaa, että tekee ensin harjoitteluna 2 kk ja jatkaa sitten vasta varsinaisena sijaisena.

Kevätterveisin Anu-Riina Svenlin

Anonyymi kirjoitti...

AIKUISKOULUTUSTUEN SAAMISEHDOT

Hakijaa koskevat edellytykset

Aikuiskoulutustukilaki muuttuu 1.5.2010. Muuttuneita ehtoja sovelletaan 1.8.2010 alkaen. Lue tästä tuen saamisehdoista 1.8.2010 alkaen.

1. Vähintään viiden vuoden työhistoria

Tuen saamisen ehtona on, että hakija on tukikauden alkamiseen mennessä ollut työ- tai virkasuhteissa tai toiminut yrittäjänä yhteensä vähintään viisi vuotta. Ulkomailla ulkomaisen työnantajan palveluksessa tehtyä työtä tai ulkomailla yrittäjänä toimimista ei lasketa mukaan työhistoriaan.

Kertyneen työhistorian voi laskea esimerkiksi työtodistusten perusteella tai tilaamalla ansaintarekisteriotteen Eläketurvakeskuksesta. Omaa ansaintarekisteriä voi tarkastella sähköisesti osoitteessa www.tyoelake.fi.

Työhistoria lasketaan 1.1.2007 jälkeiseltä ajalta vuosiansioiden perusteella. Työkuukausien lukumäärä (enintään 12 vuodessa) saadaan jakamalla kalenterivuoden ansiot vuosittain vahvistettavalla luvulla. Kuluvalta vuodelta huomioon otetaan enintään aika, joka on kertynyt tuen alkamisajankohtaan mennessä. Esimerkiksi jos ansiot vuodelta 2008 ovat 9800 euroa, työhistoriaa ko. vuodelta kertyy 10 kuukautta (9800€ : 961).


Vuosiansion jakaja



2007


940€

2008


961€

2009



2010
1019€



1052€


Työhistoriaa laskettaessa otetaan työntekoon rinnastettavana aikana huomioon seuraavat ajat:

äitiys-, isyys- ja vanhempainraha-aika, jos hakija ei ko. aikana ole ollut työ- tai virkasuhteessa tai toiminut yrittäjänä
hoitovapaa-aika työ- tai virkasuhteen aikana
varusmies- ja siviilipalvelusaika
aika, jolta hakijalle on maksettu työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai tapaturmaeläkettä.
Aikuiskoulutustuen ansainta-ajasta (työssäoloaika ja siihen rinnastettava aika yhteensä) voi kuitenkin enintään neljäsosa olla työntekoon rinnastettavaa aikaa.

Aikuiskoulutustukeen ei ole oikeutta, jos työhistoria-aika ja siihen rinnastettava aika on yhteensä alle viisi vuotta.

2. Opintovapaa

Hakijan tulee olla koulutuksen vuoksi palkattomalla opintovapaalla (tai sitä vastaavalla virkavapaalla) yhtäjaksoisesti vähintään kahden kuukauden ajan (esim. vähintään ajan 4.10. - 3.12. tai 1.2. - 31.3.). Tuen saaminen edellyttää aina voimassa olevaa työ- tai virkasuhdetta tuettavan koulutuksen aikana.

Jos palkattomat opintovapaajaksot kestävät alle kaksi kuukautta, tukea haetaan jälkikäteen (ks. kohta Tuen hakeminen jälkikäteen ansionmenetyksen korvauksena).

Määräaikaisessa työssä olevalla on oikeus tukeen siltä ajalta, jona hän on opintovapaalla. Jos määräaikainen työ päättyy ennen koulutuksen aloittamista, aikuiskoulutustukeen ei ole oikeutta.

3. Vähintään vuoden kestänyt työsuhde samaan työnantajaan

Tuen saaminen edellyttää, että hakijan päätoiminen työ- tai virkasuhde samaan työnantajaan on tukikauden alkamiseen mennessä kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden. Päätoimisena pidetään työtä, jossa työaika on keskimäärin vähintään 16 tuntia viikossa. Yrittäjältä edellytetään, että hän on välittömästi ennen tukikauden alkua toiminut vähintään vuoden YEL-vakuutettuna yrittäjänä (ks. kohta Yrittäjän aikuiskoulutustuki).


..jatkuu seuraavassa kommentissa (blogin ongelmana näyttää olevan, että kovin pitkiä kommentteja ei voi laittaa)

Anonyymi kirjoitti...

Koulutusta koskevat edellytykset

Koulutusta koskeva yleinen edellytys on, että hakija on hyväksytty suorittamaan tutkintoa tai erillistä opintokokonaisuutta, joka kestää vähintään kaksi kuukautta ja hakija on tänä aikana palkattomalla opintovapaalla. Hakijan tulee olla oppilaitoksessa kirjoilla läsnä olevana opiskelijana aikuiskoulutustuen maksamisaikana.

Koulutuksen tulee olla tutkintoon johtavaa taikka ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta. Tukea ei voi saada yleissivistävään, harrastusluonteiseen tai vapaatavoitteiseen koulutukseen.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee olla julkisen valvonnan alainen oppilaitos ja järjestäjällä tulee olla opetusministeriön antama opetuksen järjestämislupa.

Aikuiskoulutustukeen oikeuttavaa koulutusta on:

ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erityisammattitutkintoon johtava koulutus
ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus sekä ammattikorkeakoulussa suoritettavat ammatilliset erikoistumisopinnot ja muu aikuiskoulutus
yliopistoissa suoritettava alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai tieteellisiin, taiteellisiin tai ammatillisiin jatkotutkintoihin johtava koulutus tai yliopistojen järjestämä täydennyskoulutus.
ammatillisten ja korkeakoulututkintojen osien suorittaminen ja ammatillinen lisäkoulutus.
Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää myös sotilas-, poliisi- ja pelastusalan koulutukseen tai koulutukseen, jonka järjestäjälle asianomaisen hallinnonalan lupaviranomainen on antanut toimiluvan.

Avoimen yliopiston opintoihin tukea voidaan myöntää, jos opinnot ovat hakijalle ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta. Opintojen ammatillisuutta voi selvittää hakemuksen liitteessä. Hakemukseen voi liittää myös työnantajan lausunnon opintojen ammatillisuudesta. Tukea voidaan myöntää vain sellaiselle avoimen yliopiston opintojaksolle, jolle on myönnetty opinto-oikeus ja jolle on vahvistettu opiskeluohjelma.

Tukea ei myönnetä yksityisten oppilaitosten, esimerkiksi yksityisten kauneudenhoitoalan oppilaitosten ja hieromaoppilaitosten tarjoamaan koulutukseen.

Susanna Muhonen kirjoitti...

(tämä nyt tulee tosi monessa osassa, koska ei mahdu kommenttiin. Laitoin tämän Anu-Riinan sähköpostista, koska hänen hieno kommenttinsa ei tosiaan onnistunut tänne kerralla tulemaan T. Susanna)
Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää peruskoulu- tai lukio-opintoihin, jos koulutuksen puute on ammatillisen kehityksen esteenä tai vaikeuttaa ammatissa selviytymistä. Tukea voidaan myöntää myös, jos ammatilliseen koulutukseen pääsyn ehtona on peruskoulu- tai lukio-opintojen suorittaminen. Tukea ei myönnetä yksittäisten aineiden opiskeluun peruskoulussa tai lukiossa, vaan opintojen tulee johtaa peruskoulun tai lukion koko oppimäärän suorittamiseen.

Ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritettavaan opintojaksoon voi saada tukea, jos hakija opiskelee suomalaisessa oppilaitoksessa ja ulkomaan opinnot hyväksytään osaksi henkilön suomalaisessa oppilaitoksessa suorittamaa koulutusta tai tutkintoa. Ulkomaisessa oppilaitoksessa tapahtuvaan tieteelliseen jatko-opiskeluun voidaan tukea myöntää, jos henkilö on kirjoilla jatko-opiskelijana suomalaisessa yliopistossa ja opinnot ulkomailla liittyvät näihin opintoihin. Myös ulkomaisten opintojen tulee olla julkisesti valvottuja.

Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää ammattitaitoa täydentäviin tai tukeviin kieliopintoihin. Tuen piirissä ovat esimerkiksi ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuskeskusten, ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen ja niiden täydennyskoulutuskeskusten kielikoulutus ja kansanopistojen kielikoulutus. Tukea ei voida myöntää yksityisten kielikoulujen järjestämään kielikoulutukseen.

Opintoihin kuuluvalle palkattomalle työharjoittelu- tai työssäoppimisjaksolle myönnetään aikuiskoulutustukea.


Estävät etuudet

Aikuiskoulutustukea ei myönnetä hakijalle, joka saa mm.

vuorottelukorvausta tai osa-aikalisää
opintotukilain mukaista opintorahaa tai asumislisää
sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa
kuntoutusrahaa samaan koulutukseen
työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea
täyttä työkyvyttömyyseläkettä, työttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä
muuta verotettavaa eläkettä yli sallitun sivutulorajan.
Muiden tulojen vaikutus

Tukea ei myönnetä sellaisena tukikuukautena, jona henkilöllä on palkkatuloa sivutyöstä tai muuta verotettavaa ansiotuloa (esim. yrittäjätulot, eläke, verollinen apuraha) enemmän kuin kolme neljäsosaa henkilön aikuiskoulutustuen määrästä tukikuukaudessa. Pääomatuloja tai verotonta apurahaa ei lasketa ansiotuloihin.

Esimerkiksi 820 euroa kuukaudessa aikuiskoulutustukea saava voi ansaita tuloja enintään 615 euroa kuukaudessa (brutto). Pääomatuloja ei lasketa ansiotuloihin.

Päätyönantajan palveluksessa voi opintovapaan aikana käydä työssä satunnaisesti, työnantajan erikseen kutsuessa esim. äkillisiin sairausloman sijaisuuksiin. Työvuorolistoihin merkitty tai muu etukäteen sovittu työ tai projekti oman työnantajan palveluksessa ei ole tukiaikana sallittua. Jos työnteko omalla työnantajalla on luonteeltaan säännöllistä, tukea on haettava jälkikäteen jaksottaisen opintovapaan perusteella.

Tulorajan ylittävistä tuloista on ilmoitettava Koulutusrahastolle. Aikuiskoulutustukea ei makseta sellaisena tukikuukautena, jona tulot ylittävät tulorajan. Sivutuloja tarkasteltaessa ratkaisevaa on työn tekemiskuukausi, ei maksamiskuukausi. Perusteettomasti maksettu etuus joudutaan perimään takaisin.


Lisätietoja aikuiskoulutustuesta

Lisätietoa aikuiskoulutustuen myöntämisehdoista ja hakemisesta saa Aikuiskoulutustuki 2009-2010 -esitteestä (pdf). Esitettä saa myös työ- ja elinkeinotoimistojen tietopalvelupisteestä.

Susanna Muhonen kirjoitti...

Anu-Riina, sä oot helmi :)) Kiitos, meen Kelassa käymään joku päivä ja laitetaan homma alkuun..
T. Susanna

Anonyymi kirjoitti...

Hei, ilmoittele, mitä Kelasta sanovat, minullekin!

t. Anu-Riina

Susanna Muhonen kirjoitti...

Joo. Sorry, mulla on tää koko asia jäänyt "hieman" roikkumaan, kun on töissä ens syksyn jutut auki ja osittain siten liittyvät tuohon käytännöt jakson suorittamiseenkin.Opintojen kans on myös ollut kiirettä. Yritän päästä Kelalle lähitulevaisuudessa (tässä kuussa) ja toki ilmoitan Anu-Riina sulle sit ja laitan tänne myös tietoa. T. Susanna

Lähetä kommentti