Pages

Tähän pitäisi taas keksiä jotain nasevaa, vai?


No, mutta kun en keksi. Jos on lusikalla annettu niin ei voi kauhalla ammentaa, totesi jo vanha kansa aikoinaan.

Ruotsin osalta tunnelin päässä on jo valoa. Toivottavasti se ei ole se kuuluisa vastaantuleva juna, mutta jäljellä kumminkin enää "vain" kirjallinen osuus. Tosin palautetuissa harjoitusteksteissä sinikynän määrä on ollut vakio eikä lainkaan vähenemään päin, joten eipä siitäkään nyt sitten varmaksi voi sanoa että onnistuuko vaiko eikö. Kuitenkaan tuo kirjallinen osuus ei hermostuta läheskään niin paljoa kuin suullinen. Vaan sehän tässä suomalaisessa kieltenopiskelussa onkin se suurin vika, että puhumista vältellään viimeiseen asti. Sitähän voi vaikka tulla virhe, jos yrittää ihan vieraalla murteella tulla toimeen. Kirjoitettuna siitä ei tiedä kuin lukija.

Psykologian luentotehtävästä puuttuu edelleen osa, jostain syystä töihin paluu loman jälkeen on jättänyt opinnot taas autuaaseen roikkumisen tilaan. Kuten kuvasta näkyy, lomasijainen ei ollut jaksanut hoitaa hommia vaan oli uupunut kesken matkan. (Se siitä tulee, kun vanha lehmä korvataan uudella naudalla.) Lisäksi asiaa hankaloittaa se, että palautin lähdeaineistoon kuuluvan Duodecimin kustantaman Psykiatrian ja unohdin ottaa valokopion osasta sivuja. Uutta lainaa ei tähän hätään saa mistään, joten tilasin kyseisen opuksen vaikka kukkaron kohdalla kouraisikin. Oli siinä sen verran mukavaa juttua, että varmasti löytyy paljon uusia mielenkiintoisia ongelmia, ja ihan omasta päästä. Takaraja tehtävän palauttamiseksi taisi olla 4.4., joten enköhän kumminkin siihen mennessä jotain saa aikaiseksi. Ehkä, mahdollisesti...

Seuraava ohjelmanumero pyykin pesu. Ihan varmasti likapyykki lisääntyy pimeässä, ei sitä muuten voi selittää että pohja ei koskaan tule vastaan.

Kummaillaan taas viikon päästä!

-Sanna-

btemplates

0 kommenttia:

Lähetä kommentti